tiistai 19. toukokuuta 2015

Mielentilakin näkyy ihossa

Työkokemukseni perusteella alan olla sitä mieltä, että stressi ja mieliala näkyy ihossa yhtä paljon, kuin hormonaalisetkin muutokset. Stressin aiheuttamat ongelmat ovat hankalia hoitaa, koska eihän kukaan voi stressiään säännöstellä. Jokaisella on elämässään aikoja, kun suruja ja murheita on liiankin kanssa, tai työ käy liian raskaaksi. Sitäkään ei voi etukäteen ennustaa minkälaisia iho-ongelmia stressi tuottaa, koska se on hyvin yksilöllistä. 

Oikeastaan tämä juttu tuli mieleeni, kun selailin psykiatri Kalle Achten erästä kirjaa. Kalle Achte on nyt jo lähes yhdeksänkymppinen H:gin Yliopiston psykiatrianprofessori, joka kirjoitti työaikanaan kansantajuisia kirjoja psykiatriasta. Luin eräästä hänen kirjastaan kuinka lääkärit olivat 60-luvulla HYKS: ssä tehneet poikkitieteellistä tutkimusta ihotaudeista ja psykiatriasta. Psykiatrit olivat haastatelleet kaikki sairaalahoidossa olleet ihotautipotilaat ja olivat sitä mieltä, että yli puolet heistä saisi näkyvää apua psykiatrin hoidosta. Nykyään ei ehkä näin suoraa yhtäläisyyttä vedetä, koska on opittu ymmärtämään, että juttu toimii päinvastoinkin. Paha, näkyvä, kutisevan kirvelevä ihottuma, joka vaatii sairaalahoitoa saa kenet tahansa masentumaan ja stressaantumaan.

Työssäni näen, että uusi asiakas hakee syytä iho-ongelmaansa kaikkialta muualta ensin, mutta ei osaa yhdistää sitä stressiin. Vakioasiakkaillani tiedämme jo kumpikin, että ihon äkillinen muutos johtuu jostain stressitekijästä. Eikä stressin tarvitse olla mitään ylitse vuotavan kamalaa, vaan ihan tavallisia elämän muutoskohtia. Opettajat ovat hyvä esimerkki työstressistä. Asiakkaissamme on hyvin paljon opettajia ja ainakin peruskoulun ja lukion puolella he ovat toukokuussa aivan puhki. Sama juttu toistuu joka kevät ja se vaan jotenkin kuuluu työnkuvaan. Osa toteaa, että työtä on nyt liikaa, mutta osa reagoi ihollaan. Yleensä reaktioita on kahdenlaista. Toisilla iskee finnit ja näpyt ja heillä on ollutkin jo periytyvä ihotyyppi rasvainen. Toiset saa punoittavia, kuivia ja hilseileviä läiskiä. Kumpikin vaiva on ikävä, koska se näkyy muillekin ja yleensä samalla ihmisellä reaktio toistuu aina samanlaisena. 

Tehokas apu on tehdä Nanolift kasvohoito ja joku tilanteen mukainen tehotippa kotikäyttöön. Finneihin on tosi tehokas apu uusi Breakout Control (74€) ja kuivuuteen ja punoitteluun Ultra Calming Serum Concentrate (76€). Senkin olen huomioinut, että asiakas joka hoitaa säännöllisesti ihoaan ei enää ollenkaan reagoi niin rajusti stressiin. Tuli mieleen vielä hyvä esimerkki stressin aiheuttamasta ihottumasta. Kaikki varmaan muistaa Anneli Jäätteenmäen lyhyen pääministerikauden, nyt en oikein muista mikä sotku siinä tuli, kun hän joutui eroamaan. Silloin hänen ihonsa näkyi olevan pahassa ihottumassa, jota ei meikilläkään saanut peittoon. Hänen kannaltaan sekin oli varmaan suuri lisäharmi.

2 kommenttia:

  1. Ajattelin ihotautipotilaana varata aikaa, ja kysellä mielipidettäsi kasvojeni ihosta. Mutta nytpä sitten varaankin ajan psykiatrille...

    VastaaPoista
  2. Se on erittäin hyvä päätös. Kannustan aina, jos joku asiakkaani tai läheiseni pohtii terapiaan menoa, tai vain juttelua tilanteestaan asiantuntijan kanssa. Kaikilla on tilanteita elämässään joista puhuminen selkeyttää ajatuksia.
    Ihotauteja se ei poista eikä välttämättä auta siihen mitenkään, koska se on hyvin yksilöllistä. Jokainen kuitenkin hyötyy oppiessaan ymmärtämään omaa ja toisten käytöstä.
    Kosmetologi ja psykiatri, tai ihotautilääkäri eivät ole toistensa vaihtoehdot, vaan iho ja ihminen hyötyy kaikista näistä ammattilaisista. Silloin, kun ihotautilääkäri on todennut jonkun ihotaudin voi lääkärin hoidon lisäksi käydä kosmetologilla, jonka tehtävä on tukea ihon terveyttä.

    Inkeri

    VastaaPoista