keskiviikko 27. huhtikuuta 2016

Kielivaikeudet tuo ongelmia asiakaspalveluun

Vielä meillä ei käy kovinkaan paljon ulkomaalaisia, tai maahanmuuttajia, mutta oletettavaa on, että määrät lisääntyy. Kerron tästä tapauksesta siksi, että itseäni jäi harmittamaan väärinkäsitys. Jonkin verran meillä on aina kesäisin käynnyt turisteja, mutta he puhuvat englantia ja sillä on selvitty.

Hankalia tapauksia syntyy, kun suomenkieli on ainoa yhteinen kieli. Ulkomaalaiset jotka meillä käy on yleensä venäläisiä, tai aasialaisia ja heidän puoliso on suomalainen. Silloin yleensä mies on mukana ainakin aluksi, tai kertoo tärkeimmät toiveet puhelimessa. Nämä naiset ei yleensä puhu juurikaan englantia, vaan yritän parhaani mukaan ymmärtää mitä asiakas kertoo suomeksi. Tavallisessa kanssakäymisessä se onkin yleensä helppoa, koska kyllähän omasta äidinkielestä saa selvää, vaikka toinen puhuukin sitä heikosti. Erikoissanasto onkin aivan eri asia, kun käsitteet ihonhoidosta ei ole suomalaisillekaan aivan selviä. Miehille moni ihonhoidon asia on sen verran outo etteivät he ole osanneet puolisoaan auttaa kielivaikeuksissa. 

Viime kesänä meillä kävi aikaa varaamassa noin kolmekymppinen afganistanilainen tyttö. Mari otti ajanvarauksen vastaan, joten en tiennyt mitä alunperin puhuttiin. Sitten, kun hoitoaika koitti hän oli lähes puolituntia myöhässä mikä on aika tyypillistä ulkomaalaisille. Heidän kulttuurissaan ajankäyttö on erilaista eivätkä he noudata sovittuja aikoja yhtä tarkkaan, kuin suomalaiset. Hänellä oli iäkäs äiti mukana, joka ei kommunikoinut kanssani ollenkaan. Olin jo aluksi kiireinen, koska aikatauluni meni hiukan sekaisin ja Mari oli silloin kesälomalla. Sovimme kuitenkin, että teen sen mitä ehditään. Hänellä oli hyvin kaunis lähes virheetön iho ja yleensä heillä on paksumpi iho, kuin suomalaisilla ja se vanhenee huomattavasti hitaammin, kuin meidän ihot.

Syy miksi hän halusi kasvohoitoon oli mustapäät ja hän osasi käyttää suomenkielistä sanaa mustapää. En edes yrittänyt tarjota englannin kieltä, koska hän oli ollut kahdeksan vuotta Suomessa ja puhui aika hyvin suomea. Hänen äitinsä odotti odotustilassa, mutta kävi muutaman kerran hoitohuoneessa ja he keskustelivat mielestäni kiivaaseen sävyyn omalla kielellään. Tyttö kertoi, että oli ramadan aika ja iäkäs äiti oli väsynyt ja kai siksi hiukan kiukkuinenkin. Yritin keskittyä tuohon toivomukseen mustapäiden hoidosta ja kerroin, että niitä on mielestäni kovin vähäisesti ettei niistä tarvitse olla huolissaan. Tein kosteuttavan ja puhdistavan kasvohoidon ja kerroin mahdollisimman paljon mustapäiden ennalta ehkäisystä kotona. 

Sitten, kun hoito oli ohitse ja se oli jo maksettukin, niin hän halusi katsoa suurentavalla peilillä ihoaan. Siinä vaiheessa hän huomasi, että kaikki hänen tarkoittamansa mustapäät oli ihossa edelleen. Olin aivan ihmeissäni enkä millään meinannut ymmärtää mitä hän tarkoitti ja hän oli ilmiselvän pettynyt. Vatvoimme asiaa hetken ja sitten vasta ymmärsin ettei kyse ollut mustapäistä ollenkaan, vaikka hän sitä sanaa käytti. Hän tarkoitti pienen pieniä tummia pilkkuja, jotka oli luomimaisia syntymämerkkejä. Niitä on lähes kaikilla tummahiuksisilla ja niille ei voi tehdä mitään. En edes noteeraa kasvohoidoissa niitä, koska ne kuuluu ihoon ja koskaan aikaisemmin en ollut törmännyt siihen, että ne koettiin ongelmaksi. Olin suorastaan järkyttynyt, koska olimme puhuneet aivan eri asioista. Olisin voinut jo ennen hoitoa sanoa ettei niille pikkuluomille voi mitään. Niitä ei kannattaisi edes plastiikkakirurgilla poistaa, koska niiden halkaisijat oli millin verran. Siihen hän sitten tyytyi, koska mitään muuta en enää pystynyt tekemään. Toisaalta hänen käyttämä sana oli ihan looginen ne olivat mustapäitä eli pieniä mustia pisteitä, mutta minä ymmärsin mustapäällä ihan muuta. Mietin myös, että koetaanko heidän kulttuurissaan nämä synnynnäiset pikkuluomet jotenkin rumemmiksi, kuin meillä. 

Tämä kulttuurien yhteentörmäys aiheutti minulle miettimistä pitkäksi aikaa. Pohdin missä kohtaa olisin jo aikaisemmin voinut päätellä, että puhe olikin luomista. Varmaan tälläiset tilanteet yleistyy, kun meille tulee enemmän väkeä muista maista. Nyt ainakin opin sen, että haastattelen asiakkaan todella tarkkaan silloin, kun selkeää yhteistä kieltä ei löydy.

4 kommenttia:

  1. Luulen että musliminaisilla iho säilyy rypyttömänä pidempään, koska he peittävät kasvonsa kaavuilla, joten uv-vaurioita ei oikein pääse syntymään.. Hienoa että erilaiset ihmiset ovat tervetulleita hoitolaasi!

    VastaaPoista
  2. Yleensä lämpimien maiden naiset varovat visusti aurinkoa ja rusketus ei ole heidän mielestä kaunista. Tällä kertomukseni afgaanitytöllä ei ollut huntua, mutta se tosiaan toimii suojana uv-säteilylle. Arabeilla iho on vahvempi ja paksumpi, kuin suomalaisilla ja sen takia iho ohenee ja rypistyy hitaammin. Vielä, kun auringon vanhentava vaikutus jää vähäiseksi heillä on paremmat mahdollisuudet välttyä rypyiltä, kuin meillä.

    Inkeri

    VastaaPoista
  3. Onko Charcoal resque masquen käytössä jotain ikärajaa? Ostin sen itselleni pari viikkoa sitten, kun päätin tehostaa omahoitoa ennen nelikymppisiä. Nyt tyttäret 14v ja 17v innostuivat sitä käyttämään ja selvästi huomaa, että heidän iho paranee. Eihän siitä ole haittaa sen ikäisille?

    Minttu

    VastaaPoista
  4. Chrcoal Resque Masque sopii aivan kaiken ikäisille. Teini-ikäisten rasvoittuvalle iholle se on erinomainen puhdistamaan ja rauhoittamaan tulehduksia ja talineritystä. Sitä voi koko perhe käyttää 3-4 kertaa viikossa.

    Inkeri

    VastaaPoista