sunnuntai 17. heinäkuuta 2016

Turkin tilanne

Nyt pitää tehdä vielä tänäänkin postaus maailman tilanteesta, kun Turkin sotilasvallankaappaus on niin mielenkiintoinen. Kirjoitin lauantaille jutun terrorismistä ja yleensä pyrin siihen etten kirjoita näistä harrastamistani asioista peräkkäisinä päivinä. Seurasin Turkin sotilasvallankaappausta koko perjantain ja lauantain välisen yön. Onneksi lauantai on vapaapäivä, niin sain hyvällä omalla tunnolla viettää yön netissä hakemassa tietoa eri lähteistä ja lukemalla eri tahojen lausuntoja.

Sotilasvallankaappauksen tekijät saavat kyllä muuten kannatukseni, mutta jos se olisi onnistunut Turkki olisi ehkä päätynyt sisällissotaan. Ymmärrän kuitenkin hyvin miksi osa armeijaa lähti presidentti Erdoganin hallitusta vastaan. Toisaalta tämä vallankaappausyritys oli sen verran avuton ja helposti pysäytettävissä, että voisi jopa epäillä sen olleen lavastus. Tämä on loistava tilaisuus Erdoganille puhdistaa armeija vastustajistaan. Ihmettelyä herättää myös miksi Erdogan on pidättänyt lauantain aikana 3000 tuomaria samalla, kun upseeristoakin. Voi olla, että presidentti Erdogan haluaa oikeuslaitoksen otteeseensa tiukemmin ja varmaan hän saa läpi ajamansa kuoleman rangaistuksen.

Turkin tilanne on ollut kautta aikojen hyvinkin epävakaa. Tämä oli neljäs vallankaappaus viidenkymmenenvuoden aikana. Itse muistan aika hyvin vuosien 1980 ja 1997 vallankaappaukset, koska seurasin jo silloinkin maailman politiikkaa tarkasti. Nykyisen Turkin perustaja Kemal Atatyrk 1900-luvun alkupuolella teki Turkista demokratian ja sekulaarin eli uskonnosta irroittautuneen valtion. Hän poisti naisten huntupakon ja tähän asti turkkilaisnaiset ovat olleet muita islamististen valtioiden naisia tasa-arvoisempia. Nykyhallinto haluaa poistaa nämä Atatyrkin maallistuneet tavat. Erdogan on ollut vallassa yli kymmenen vuotta, ensin pääministerinä ja nyt presidenttinä. Hänen puolueensa ajaa ääri-islamilaista linjaa ja tarkoitus on tehdä Turkista islamilainen valtio. Tämä oli syy miksi osa armeijaa lähti yrittämään sotilasvallankaappausta.

Armeija on Turkissa viimeinen sekulaarilinnake, joka ei ole vielä islamilaistettu. Presidentti Erdogan ajaa kuitenkin islamilaisuutta armeijaan ja on jo ottanut valtaansa armeijan ylennykset. Tähän asti puolustusvoimat ovat itse päättäneet kenraaleista ja muista ylennyksistä. Nyt Erdoganin presidenttikaudella hän itse hoitaa nimitykset ja antaa tietysti ylennyksiä vain omille kannattajilleen. Yleensä, kun sotilasvallankaappausta tehdään poliisivoimat pitää saada kaappauksen taakse myös. Nyt Turkin poliisivoimat on islamilaistettu ja koulutukseen pääsee, vaan uskonnosta kiinni pitävät muslimit. Sen takia poliisivoimat eivät olleet tässä kaappauksessa mukana. Toisaalta, jos tilanne olisi edennyt siitä olisi voinnut syntyä verinen sisällissota.

En ymmärrä miksi Turkkia on edes suunniteltu EU:n jäseneksi. Turkissa demokratia, ihmisoikeudet ja naisten asema on poljettu hallinnon jalkoihin. Eikä mitään parempaa ole näkyvissä. Turkin kahdeksankymmentämiljoonainen kansa on jakautunut kahtia Erdoganin kannattajiin ja vihaajiin. Pahinta on se ettei Turkin tilanteessa ole kyse politiikasta, vaan uskonnosta. 

4 kommenttia:

  1. En todellakaan ymmärrä, että kirjoittaja hekumoi valvoneensa yön seuraamassa toisten tappamista. On aivan sairasta kirjoittaa kylmän viileästi tapahtumista missä ihmisiä kuolee kymmenittäin.
    Miten ihminen voi olla noin tunteeton, että pitää harrastuksenaan perehtymistä eri valtioiden pahoihin tapahtumiin. Itse en edes halua katsoa uutisia, kun näytetään pelkkää sotaa ja aseita. On vaikea ymmärtää, että nainen jonka pitäisi olla elämää yllä pitävä voimaa syventyy toisten tappamiseen. Pelottavan ristiriitainen ihminen, kun pyytää ihmisiä rentoutumaan tekemässään kasvohoidossa ja sitten kotioloissaan paneutuu sotauutisiin.

    VastaaPoista
  2. Onkos maailman pahuus paljon vähentynyt, kun lakkasit uutisia seuraamasta? Kuulostaa tosi kornilta luulla ettei sotia tapahdu ellei ite kato uutisia. Siinä sä pistät pääsi pensaaseen.

    VastaaPoista
  3. Mä ainakin arvostan ihmistä joka jaksaa seurata uutisia ja maailman tilanteita. Kummallinen luulo, että sodasta ja tosiasioista kirjoittaminen olisi tappamista. Ja eihän nätä ole pakko lukea! Kati

    VastaaPoista
  4. En oikein ymmärrä miksi samat asiat mitä joka sanomalehdessä kirjoitetaan ovat minun kirjoittamina väkivallan ja tappamisen ihannointia. Tässä blogissa kirjoitan ihan samoja asioita mitä puhun asiakkaiden kanssa hoitolassa. Suurin osa asiakkaista haluaa jutella päivän uutisista. Asiakas saa päättää itse puheenaiheen hoitolassa ja lukija voi päättää sen tässä blogissa. Kaikkien niiden juttujen yli voi hypätä mitkä ei itseä kiinnosta.

    Inkeri

    VastaaPoista