Pääsäni, kun aina pyörii eläiment ja rakkaat kissani, niin tuli mieleen kuinka paljon historiassa löytyy merkkihenkilöiden eläimiä jotka muistetaan nykypäivänäkin. Monia tuli mieleeni ja tuntuu, että taiteilijoilla ja kulttuurihenkilöillä on eniten kissoja ja koiria ja sotilailla ja valtion päämiehillä on hevosia.
Kuuluisa hevonen on Mannerheimin viimeinen hevonen Kathy eli Kate, joka oli myös esikuvana Mannerheimin ratsastajapatsaassa Helsingissä. Mannerheimin rakas suosikki hevonen Andermann alkoi tulla vanhaksi 1930-luvun alkupuolella ja Mannerheimin oli aika katsella uutta tilalle. Mannerheim oli erittäin tarkka hevosista ja uutta hevosta etsittiin pitkään ja hartaasti. Sitten Ruotsista löytyi Kathy jonka sukutaulu oli erinomainen ja jonka rohkeaan luonteeseen Mannerheim ihastui.
Kate palveli Mannerheimia lähes parikymmentä vuotta, se oli myös mukana Mikkelissä, kun Päämaja sijaitsi siellä sotavuodet. Mannerheim kuoli Sveitsissä 27.1 -51 ja hautajaiset pidettiin Helsingissä 4.2-51 hautajaissaattueessa oli mukana myös Kate. Heti arkun takana tuli Mannerheimin rakas Kate joka käveli rauhallisesti, arvokkaan yksinäisenä suruloimen alla isäntänsä arkun perässä. Kate oli kuitenkin ihan viimeisillään tiineenä tuolla hautajaishetkenä ja hän eleli vielä pari hyvää vuotta puolustusvoiman hevostalleilla Ypäjällä.
Aimo Tukiaisen veistämä ratsastajapatsas Mannerheimista on sinänsä erikoinen ettei hevonen ravaa tai laukkaa, vaan askeltaa. Tätä hevosen jalkojen asentoa pohdittiin pitkään ja loppujen lopuksi otettiin kuvanauhalle askeltava hevonen ja katsottiin hidastettuna mihin asentoon se luonnostaan laittaa jalkansa. Tämä tarina Katesta tuo esiin Mannerheimin pehmeän puolen mikä harvoin tuodaan julki hänestä puhuttaessa.
Kuuluisa hevonen on Mannerheimin viimeinen hevonen Kathy eli Kate, joka oli myös esikuvana Mannerheimin ratsastajapatsaassa Helsingissä. Mannerheimin rakas suosikki hevonen Andermann alkoi tulla vanhaksi 1930-luvun alkupuolella ja Mannerheimin oli aika katsella uutta tilalle. Mannerheim oli erittäin tarkka hevosista ja uutta hevosta etsittiin pitkään ja hartaasti. Sitten Ruotsista löytyi Kathy jonka sukutaulu oli erinomainen ja jonka rohkeaan luonteeseen Mannerheim ihastui.
Kate palveli Mannerheimia lähes parikymmentä vuotta, se oli myös mukana Mikkelissä, kun Päämaja sijaitsi siellä sotavuodet. Mannerheim kuoli Sveitsissä 27.1 -51 ja hautajaiset pidettiin Helsingissä 4.2-51 hautajaissaattueessa oli mukana myös Kate. Heti arkun takana tuli Mannerheimin rakas Kate joka käveli rauhallisesti, arvokkaan yksinäisenä suruloimen alla isäntänsä arkun perässä. Kate oli kuitenkin ihan viimeisillään tiineenä tuolla hautajaishetkenä ja hän eleli vielä pari hyvää vuotta puolustusvoiman hevostalleilla Ypäjällä.
Aimo Tukiaisen veistämä ratsastajapatsas Mannerheimista on sinänsä erikoinen ettei hevonen ravaa tai laukkaa, vaan askeltaa. Tätä hevosen jalkojen asentoa pohdittiin pitkään ja loppujen lopuksi otettiin kuvanauhalle askeltava hevonen ja katsottiin hidastettuna mihin asentoon se luonnostaan laittaa jalkansa. Tämä tarina Katesta tuo esiin Mannerheimin pehmeän puolen mikä harvoin tuodaan julki hänestä puhuttaessa.
Comments
Post a Comment