Jatkan vielä tuosta lukemastani Winston Churchillin elämäkerrasta. Elämäkertahan koski vain ajanjaksoa 1939-1945 eli sodan aikaa. Minulle oli yllätys se miten paljon Churchill matkusti näinä vuosina ja miten usein hän tapasi Rooseveltiä ja kävi Yhdysvalloissa. Samoin Stalinia hän kävi Moskovassa tapaamassa.
Luulin aina, että matkustaminen olisi ollut niin vaarallista ettei pääministerin kannattanut ottaa sitä riskiä. Ilmeisesti Churchill oli niin itsepäinen, että hän lähti vaan vaaroista huolimatta. Kirjan mukaan hän olisi halunnut tavata Rooseveltia ja Yhdysvaltojen sotilasjohtoa vielä useamminkin. Yhdysvaltalaiset eivät vaan kovin myötämielisesti näihin tapaamisiin osallistuneet, koska he pitivät Churchilliä niin rasittavana. Churchillin henkilökunnalle ja sotakabinetille nuo matkat olivat tervetullutta vaihtelua varsinkin matkat Yhdysvaltoihin joissa tavaraa oli, mitään ei säännöstelty, eikä pommituksia tarvinnut pelätä.
Eräällä retkellä Churchillillä oli ostoslista mukana vaimoltaan Constancelta hänelle piti hankkia 15 huulipunaa, Worth'in parfyymiä ja Diorin kasvovoidetta. Minusta tuo kuulosti hyvältä ei niin raskasta aikaa olekkaan ettei ilo kosmetiikasta sitä jotenkin keventäisi. Ranskassa ja Englannissa naiset käyttivät jo kosmetiikkaa paljon enemmän, kuin meillä, mutta kosmetiikan saanti loppui tykkänään sodan ajaksi. Siksi saksalaiset sotilaat oli ranskattarien suosiossa ja brittitytöt hakeutuivat jenkkien seuraan. Yhdysvalloissa riitti myös ylellisyystavaroita ja Saksassakin sodan alkuvuosina.
Luulin aina, että matkustaminen olisi ollut niin vaarallista ettei pääministerin kannattanut ottaa sitä riskiä. Ilmeisesti Churchill oli niin itsepäinen, että hän lähti vaan vaaroista huolimatta. Kirjan mukaan hän olisi halunnut tavata Rooseveltia ja Yhdysvaltojen sotilasjohtoa vielä useamminkin. Yhdysvaltalaiset eivät vaan kovin myötämielisesti näihin tapaamisiin osallistuneet, koska he pitivät Churchilliä niin rasittavana. Churchillin henkilökunnalle ja sotakabinetille nuo matkat olivat tervetullutta vaihtelua varsinkin matkat Yhdysvaltoihin joissa tavaraa oli, mitään ei säännöstelty, eikä pommituksia tarvinnut pelätä.
Eräällä retkellä Churchillillä oli ostoslista mukana vaimoltaan Constancelta hänelle piti hankkia 15 huulipunaa, Worth'in parfyymiä ja Diorin kasvovoidetta. Minusta tuo kuulosti hyvältä ei niin raskasta aikaa olekkaan ettei ilo kosmetiikasta sitä jotenkin keventäisi. Ranskassa ja Englannissa naiset käyttivät jo kosmetiikkaa paljon enemmän, kuin meillä, mutta kosmetiikan saanti loppui tykkänään sodan ajaksi. Siksi saksalaiset sotilaat oli ranskattarien suosiossa ja brittitytöt hakeutuivat jenkkien seuraan. Yhdysvalloissa riitti myös ylellisyystavaroita ja Saksassakin sodan alkuvuosina.
Comments
Post a Comment