Minulla on talviloma alkamassa ja lähden huomenna maanantaina äitini kanssa Roomaa. Olen varmaan aikaisemmin kertonutkin, että nyt kun äitini on ollut eläkkeellä jo viisi vuotta olemme joka kevät tehneet jonkun kulttuurimatkan. Meillähän on ikäeroa vain kaksikymmentä vuotta ja äitini on ihan hyvässä kunnossa. Ainakin hän jaksaa kävellä paljon nopeammin, kun minä.
Olemme käyneet jo Prahassa, Budapestissä, Wienissä, Barcelonassa ja Pariisissa. Nyt valloitamme Rooman. Matkaliput ovat olleet varattuna jo viime syksystä saakka, koska rahavaramme on vähäiset, niin pitää etsiä tarjouksia. Norwegian air shuttlen tarjousliput maksoi parisataa kahdelta hengeltä, on pakko ihmetellä miten Finnair ikinä pystyy kilpailemaan niiden hintojen kanssa. Hotelli katsottiin vasta viime viikonloppuna ja sekin löytyi puoleen hintaan ihan Piazza Navonan vierestä.
Nämä matkat äitini kanssa on minulle tärkeitä, koska haluan näin kiittää äitiäni siitä miten suuren perinnön hän on minulle antanut, kun opetti minut nauttimaan taiteesta ja kulttuurista. Olemme kotoisin hyvin vaatimattomista oloista ja äitini teki päivätyönsä myyjänä ja maalaistalon emäntänä. Kuitenkin hän niissä oloissa jo opetti minua käymään Helsingissä taidenäyttelyissä, konserteissa ja museoissa. Hänellä on aina ollut ihailtava yleissivistys ja opin edelleen häneltä paljon. Katson, että nyt on minun vuoroni viedä häntä katsomaan niitä paikkoja jotka elivät lapsuudessani vain hänen kertomuksissaan.
Matkan opastu on aivan minun käsissäni ja olen sitä jo etukäteen hyvin suunnitellut. Ainakin tiistai iltapäivään on varattu liput Galleria Borghesen taidemuseoon, johon ei oppaiden mukaan ole menemistä ilman etukäteisvarausta. Olen pari kertaa elämässäni ollut Roomassa ja Galleria Borghesen käynti on jäänyt pitkien jonojen takia. Vatikaani Sixtuksen kappeliakaan en ole nähnyt samasta syystä, sinne meillä ei vielä ole lippua, mutta toivottavasti jaksamme jonottaa.
Tietysti meitä houkuttaa myös hyvä ruoka ja Rooman muotikadut. Äidin kanssa on helppo matkustaa, kun ajatukset sopii niin hyvin yhteen tutun ihmisen kanssa. On ihan kiva kuljeskella ilman aikataulua ja pysähdellä katukahviloihin jos sää sallii.
Olemme käyneet jo Prahassa, Budapestissä, Wienissä, Barcelonassa ja Pariisissa. Nyt valloitamme Rooman. Matkaliput ovat olleet varattuna jo viime syksystä saakka, koska rahavaramme on vähäiset, niin pitää etsiä tarjouksia. Norwegian air shuttlen tarjousliput maksoi parisataa kahdelta hengeltä, on pakko ihmetellä miten Finnair ikinä pystyy kilpailemaan niiden hintojen kanssa. Hotelli katsottiin vasta viime viikonloppuna ja sekin löytyi puoleen hintaan ihan Piazza Navonan vierestä.
Nämä matkat äitini kanssa on minulle tärkeitä, koska haluan näin kiittää äitiäni siitä miten suuren perinnön hän on minulle antanut, kun opetti minut nauttimaan taiteesta ja kulttuurista. Olemme kotoisin hyvin vaatimattomista oloista ja äitini teki päivätyönsä myyjänä ja maalaistalon emäntänä. Kuitenkin hän niissä oloissa jo opetti minua käymään Helsingissä taidenäyttelyissä, konserteissa ja museoissa. Hänellä on aina ollut ihailtava yleissivistys ja opin edelleen häneltä paljon. Katson, että nyt on minun vuoroni viedä häntä katsomaan niitä paikkoja jotka elivät lapsuudessani vain hänen kertomuksissaan.
Matkan opastu on aivan minun käsissäni ja olen sitä jo etukäteen hyvin suunnitellut. Ainakin tiistai iltapäivään on varattu liput Galleria Borghesen taidemuseoon, johon ei oppaiden mukaan ole menemistä ilman etukäteisvarausta. Olen pari kertaa elämässäni ollut Roomassa ja Galleria Borghesen käynti on jäänyt pitkien jonojen takia. Vatikaani Sixtuksen kappeliakaan en ole nähnyt samasta syystä, sinne meillä ei vielä ole lippua, mutta toivottavasti jaksamme jonottaa.
Tietysti meitä houkuttaa myös hyvä ruoka ja Rooman muotikadut. Äidin kanssa on helppo matkustaa, kun ajatukset sopii niin hyvin yhteen tutun ihmisen kanssa. On ihan kiva kuljeskella ilman aikataulua ja pysähdellä katukahviloihin jos sää sallii.
Hei, käypä muuten raunioille perustetussa kissakodissa, aivan ihana paikka! Törmäsin siihen sattumalta, kun ihmettelin miten katutasoa alempana olevissa raunioissa voi kierrellä vain iso kasa kissoja muttei kuin yksi ihminen, ja sekin niitä ruokkimassa. :) Nettisivu sille paikalle on http://www.romancats.com/index_eng.php
ReplyDeleteToimivat myös sillä periaatteella, että tervettä kissaa ei syyttä suotta lopeteta.