Tiistaina oli Hämeenlinnassa sotilasparaati jääkäreiden kotiinpaluun 95-vuotispäivän johdosta. Moni asiakas tiistaina ja keskiviikkona puhui siitä miten komeaa katseltavaa paraati oli. Minua on aina kiinnostanut jääkärien tarinat. Koko liikkeen syntyhän on aivan poikkeuksellinen, mutta myös ihmiset, jotka ovat siinä olleet mukana ovat varmaankin olleet ihan erityisiä. Se jäi myös vaivaamaan minua miksi ihmeessä paraati oli juuri Hämeenlinnassa. Mitä tekemistä Hämeenlinnalla on jääkärien kotiinpaluun kanssa, koska jääkärien pääjoukko palasi Vaasaan.
Jääkärien joukko oli loppujen lopuksi todella pieni, vaikka heidän vaikutuksena Suomen itsenäistymiseen oli suuri. Ilman jääkäreitä Suomen puolustusvoimista olisi tullut aivan toisenlainen ja heidän merkityksensä talvisodassa ja jatkosodassa oli erittäin suuri. Jääkäreitä oli ainoastaan hiukan yli 1800 eri lähteissä on aina hiukan eri luvut, mutta ainakin alle 2000 hengen ryhmästä oli kyse. Aikaisemmin kuvittelin, että nuoret miehet olivat nimenomaan ylioppilaita ja muuten pitkälle koulutettuja. Näin ei kuitenkaan ole, vaan ainoastaan viidennes oli ylioppilaita. Nuoret miehet olivat ihan kaikista kansan kerroksista, vaikka heidän värväreissään pääosa oli ruotsinkielisiä.
Nuoret miehet lähti hengensä kaupalla Saksaan sotilakoulutukseen ja ensimmäinen noin 80 miehen erä lähti jo 1915. He tiesivät lähtiessään, että eivät voi enää ikinä palata Suomeen ellei Suomi itsenäisty Venäjän vallasta. Oli suuri rikos lähteä Saksaan sotilaskoulutukseen, kun kotimaa eli Venäjä oli sodassa Saksan kanssa. Olen lukenut monen jääkärin muistelmat ja se koulutusaika on ollut ilmeisen vaikeaa. Saksa soti ensimmäistä maailmansotaa ja siellä alkoi jo olla nälänhätä. Nuoret miehet sotilasleirillä eivät saaneet koskaan tarpeeksi ruokaa ja olo suhteet kasarmilla oli kamalat. Kylmä, nälkä ja täit kiusasivat ja moni ei ymmärtänyt saksaa ollenkaan.
Monesta perheestä lähti useita poikia jääkäriliikeen mukaan, esimerkiksi Sihvon veljeksiä lähti useita ja Heinrichsejä kaksi. Suurin ryhmä jääkäreitä eli lähes tuhat palasi Suomeen ja Vaasaan sisällissodan kynnyksellä 26.2. 1918. Kaikki jääkärit eivät kuitenkaan sotineet valkoisten puolella, vaan osa liittyi punaisiin. Yleisesti jääkärit näkivät 1918 tapahtumat eniten itsenäisyystaisteluna ei niinkään sisällissotana. Ainoastaan kolmas osa jääkäreistä jäi Suomen armeijan palvelukseen ja muut palasivat entisiin ammatteihinsa. Näistä noin 800 jääkäristä, jotka jäivät puolustusvoimiin ylennettiin kenraaliksi asti 49. Jatkosodassa 20 jääkäriä sai Mannerheimin ritariristin.
Syy miksi paraati järjestettiin Hämeenlinnassa selvisi Hämeen Sanomista. Tärkein syy oli, että Jääkäripataljoona 27:n perinneyhdistyksen Kanta-Hämeen osasto oli tehnyt suurponnistuksen ja saanut aikaan uuden jääkärilipun ihan paikallisin voimin. Hämeenlinnan kaupunki osallistui myös paraatijärjestelyihin ja näimme täällä tämän tärkeän muistotapahtuman.
Jääkärien joukko oli loppujen lopuksi todella pieni, vaikka heidän vaikutuksena Suomen itsenäistymiseen oli suuri. Ilman jääkäreitä Suomen puolustusvoimista olisi tullut aivan toisenlainen ja heidän merkityksensä talvisodassa ja jatkosodassa oli erittäin suuri. Jääkäreitä oli ainoastaan hiukan yli 1800 eri lähteissä on aina hiukan eri luvut, mutta ainakin alle 2000 hengen ryhmästä oli kyse. Aikaisemmin kuvittelin, että nuoret miehet olivat nimenomaan ylioppilaita ja muuten pitkälle koulutettuja. Näin ei kuitenkaan ole, vaan ainoastaan viidennes oli ylioppilaita. Nuoret miehet olivat ihan kaikista kansan kerroksista, vaikka heidän värväreissään pääosa oli ruotsinkielisiä.
Nuoret miehet lähti hengensä kaupalla Saksaan sotilakoulutukseen ja ensimmäinen noin 80 miehen erä lähti jo 1915. He tiesivät lähtiessään, että eivät voi enää ikinä palata Suomeen ellei Suomi itsenäisty Venäjän vallasta. Oli suuri rikos lähteä Saksaan sotilaskoulutukseen, kun kotimaa eli Venäjä oli sodassa Saksan kanssa. Olen lukenut monen jääkärin muistelmat ja se koulutusaika on ollut ilmeisen vaikeaa. Saksa soti ensimmäistä maailmansotaa ja siellä alkoi jo olla nälänhätä. Nuoret miehet sotilasleirillä eivät saaneet koskaan tarpeeksi ruokaa ja olo suhteet kasarmilla oli kamalat. Kylmä, nälkä ja täit kiusasivat ja moni ei ymmärtänyt saksaa ollenkaan.
Monesta perheestä lähti useita poikia jääkäriliikeen mukaan, esimerkiksi Sihvon veljeksiä lähti useita ja Heinrichsejä kaksi. Suurin ryhmä jääkäreitä eli lähes tuhat palasi Suomeen ja Vaasaan sisällissodan kynnyksellä 26.2. 1918. Kaikki jääkärit eivät kuitenkaan sotineet valkoisten puolella, vaan osa liittyi punaisiin. Yleisesti jääkärit näkivät 1918 tapahtumat eniten itsenäisyystaisteluna ei niinkään sisällissotana. Ainoastaan kolmas osa jääkäreistä jäi Suomen armeijan palvelukseen ja muut palasivat entisiin ammatteihinsa. Näistä noin 800 jääkäristä, jotka jäivät puolustusvoimiin ylennettiin kenraaliksi asti 49. Jatkosodassa 20 jääkäriä sai Mannerheimin ritariristin.
Syy miksi paraati järjestettiin Hämeenlinnassa selvisi Hämeen Sanomista. Tärkein syy oli, että Jääkäripataljoona 27:n perinneyhdistyksen Kanta-Hämeen osasto oli tehnyt suurponnistuksen ja saanut aikaan uuden jääkärilipun ihan paikallisin voimin. Hämeenlinnan kaupunki osallistui myös paraatijärjestelyihin ja näimme täällä tämän tärkeän muistotapahtuman.
Ihme, ettei tästä tapauksesta löydä mistään kuvia.
ReplyDeleteJos tarkoitat ettei kuvia tästä paraatista löydy, niin ainakin Hämeen Sanomissa oli iso juttu paratiista kuvineen.
ReplyDeleteInkeri