Salarakkaat ja parisuhdekriisit eivät ole pelkästään nykypäivän ongelmia, vaan niitä on ihmisillä ollut aina. Olen aina tuntenut suurta mielenkiintoa suomalaisia kulttuurisikuja kohtaan ja lukenut paljon historiamme merkkihenkilöiden elämäkertoja. Suomen sivistyneistö oli ilmeisen pieni 1800-luvulla ja monet suvut liittyivät toisiinsa avioliittojen kautta.
Yksi mielenkiintoinen suku on Järnefeltin perhe. Veljeksistä Eero Järnefelt oli taidemaalari, Armas Järnefelt oli säveltäjä ja sisar Aino oli naimisissa Jean Sibeliuksen kanssa. Heidän vanhempansa olivat Elisabet ja Aleksander Järnefelt. He olivat fennomaaneja ja Aleksander Järnefelt vaikutti Suomen historiaan topografina, kenraalina ja maaherrana. Elisabet Järnefeltiä kohtaan olen tuntenut aina uteliaisuutta ja kiinnostusta, koska hänellä oli suhde poikiensa koulutoveriin kirjailija Juhani Ahoon. Elisabet oli siis jo yli neljänkymmenen, kun hän tutustui nuoreen parikymppiseen Juhani Ahoon. Sitä suhdetta on aina kirjallisuudessa paheksuttu, vaikka kukaan ei tiedä miten intiimi tuo suhde loppujen lopuksi oli. Juhani Aho kuitenkin kirjoittaa kirjeissään suurella rakkaudella " täti" Elisabetille. Aleksader Järnefeltistä olen saannut hyvin kylmän ja jörön kuvan. Hän oli työhönsä uppoutunut ja paljon poissa kotoa, Elisabet kasvatti kai kymmenpäisen lapsilauman yksin. Vanhemmalla iällä Elisabet ja Aleksander olivat niin huonoissa väleissä, että tytär Aino Sibelius hoiti heidän välisensä käytännön asiat. He eivät ilmeisesti edes pystyneet puhumaan keskenään. Olen tuntenut suurta myötätuntoa Elisabet Järnefeltiä kohtaan.
Nyt luin Matti Klingen elämäkertaa Kadonnutta aikaa etsimässä ja löysin ihan uutta ja hämmästyttävää tietoa. Aleksander Järnefeltillä olikin lehtolapsi. Tytär, joka oli suurin piirtein Aino Sibeliuksen ikäinen. Matti Klinge kertoo kirjassaan äitinsä enosta, joka oli naimisissa tämän Aleksander Järnefeltin aviottoman tyttären kanssa. Tuo Aleksander ei siis ollutkaan ihan kylmä työhön uppoutunut sotilas, vaan hänellä oli inhimillistäkin elämää. Tästä asiasta ei kuitenkaan historiassa puhuta yhtään mitään paheksutaan, vaan vaimon eli Elisabetin suhdetta itseään parikymmentävuotta nuorempaan mieheen. Minä olen ainakin 25-vuotta lukenut erilaista kirjallisuutta mikä sivuaa Järnefeltin perhettä. Elisabetin ja Ahon suhteesta on kirjoitettu joka kohdassa, mutta nyt vasta sain tietää Aleksanderin salasuhteesta. Erittäin mielenkiintoista ja myötätuntoni Elisabetia kohtaan, vaan syvenee. Mitä kaikkea vielä löydänkään, kun jaksan historiaa penkoa.
Yksi mielenkiintoinen suku on Järnefeltin perhe. Veljeksistä Eero Järnefelt oli taidemaalari, Armas Järnefelt oli säveltäjä ja sisar Aino oli naimisissa Jean Sibeliuksen kanssa. Heidän vanhempansa olivat Elisabet ja Aleksander Järnefelt. He olivat fennomaaneja ja Aleksander Järnefelt vaikutti Suomen historiaan topografina, kenraalina ja maaherrana. Elisabet Järnefeltiä kohtaan olen tuntenut aina uteliaisuutta ja kiinnostusta, koska hänellä oli suhde poikiensa koulutoveriin kirjailija Juhani Ahoon. Elisabet oli siis jo yli neljänkymmenen, kun hän tutustui nuoreen parikymppiseen Juhani Ahoon. Sitä suhdetta on aina kirjallisuudessa paheksuttu, vaikka kukaan ei tiedä miten intiimi tuo suhde loppujen lopuksi oli. Juhani Aho kuitenkin kirjoittaa kirjeissään suurella rakkaudella " täti" Elisabetille. Aleksader Järnefeltistä olen saannut hyvin kylmän ja jörön kuvan. Hän oli työhönsä uppoutunut ja paljon poissa kotoa, Elisabet kasvatti kai kymmenpäisen lapsilauman yksin. Vanhemmalla iällä Elisabet ja Aleksander olivat niin huonoissa väleissä, että tytär Aino Sibelius hoiti heidän välisensä käytännön asiat. He eivät ilmeisesti edes pystyneet puhumaan keskenään. Olen tuntenut suurta myötätuntoa Elisabet Järnefeltiä kohtaan.
Nyt luin Matti Klingen elämäkertaa Kadonnutta aikaa etsimässä ja löysin ihan uutta ja hämmästyttävää tietoa. Aleksander Järnefeltillä olikin lehtolapsi. Tytär, joka oli suurin piirtein Aino Sibeliuksen ikäinen. Matti Klinge kertoo kirjassaan äitinsä enosta, joka oli naimisissa tämän Aleksander Järnefeltin aviottoman tyttären kanssa. Tuo Aleksander ei siis ollutkaan ihan kylmä työhön uppoutunut sotilas, vaan hänellä oli inhimillistäkin elämää. Tästä asiasta ei kuitenkaan historiassa puhuta yhtään mitään paheksutaan, vaan vaimon eli Elisabetin suhdetta itseään parikymmentävuotta nuorempaan mieheen. Minä olen ainakin 25-vuotta lukenut erilaista kirjallisuutta mikä sivuaa Järnefeltin perhettä. Elisabetin ja Ahon suhteesta on kirjoitettu joka kohdassa, mutta nyt vasta sain tietää Aleksanderin salasuhteesta. Erittäin mielenkiintoista ja myötätuntoni Elisabetia kohtaan, vaan syvenee. Mitä kaikkea vielä löydänkään, kun jaksan historiaa penkoa.
Comments
Post a Comment