Viime aikoina on uutisissa kerrottu, että Suomessa on käytetty polttopulloja jotka ovat sotatilan aseistusta eikä kuulu maahan jossa on rauha. Tämän kirjoitukseni on tarkoitus olla hiukan sarkastinen selvitys polttopullojen historiasta. Tuomitsen täysin niiden, tai muun aseistuksen käytön Suomen nykytilanteessa. Arvostan kuitenkin suuresti polttopullon keksijöitä ja niiden käyttäjiä talvisodassa, koska polttopulloilla on suuri merkitys Suomen itsenäisyydessä. Tätä historiaa vasten katsottuna on polttopullojen käyttö nykytilanteessa suorastaan rienaamista.
En kerro tässä polttopullon teko-ohjetta, koska niitä löytyy runsaasti muualta netistä, niin kuin muidenkin räjähteiden ohjeita. Se on kuitenkin yksinkertainen ja halpa tehdä ja uskoisin jopa itse osaavani sellaisen tehdä. Polttopulloja käytettiin jo muutaman kerran Espanjan sisällissodassa 1936, mutta ne olivat ihan yksittäisiä tapauksia. Neuvostoliitto hyökkäsi Suomeen marraskuun lopussa 1939 ja suomalaisten aseistus oli täysin riittämätön. Meidän olemassa olevalla aseistuksella ei silloin pystynyt pysäytämään panssarivaunuja, koska meiltä puuttui panssarin torjunta aseet kokonaan. Suomalainen sotilas on hyvin kekseliäs ja joku ase piti panssarivaunuja vastaan olla, koska niitä ei voinut päästää noin vain etenemään rajan yli. Useat miesryhmät yrittivät kehittää jotain toimivaa ja halpaa asetta. Polttopullon ensimmäisenä kehittäjänä pidetään kapteeni Kuittista Korian varuskunnasta.
Polttopullot levisivät nopeasti käytäntöön, koska ei tarvittu, kuin tyhjä viinapullo, bensaa ja bengaalitikkuja. Lempinimekseen se sai Molotovin cocktail ja Molotovhan oli Neuvostoliiton ulkoministeri. Nimi johtuu siitä, että länsimaiselle lehdistölle Molotov kertoi Neuvostoliiton pudottavan ruokakoreja Helsinkiin eikä pommeja. Ruokakorien vastapainoksi suomalaiset sotilaat lähettivät terveiset Molotoville tulenpalavalla cocktaililla. Ensin käytettiin polttopullojen tuomaa savua sokaisemaan panssarien tähystysaukot. Sen jälkeen keksittiin heittää polttopullo panssarivaunun ilmanottoluukkuun, josta bensiini levisi moottoriin ja sytytti sen palamaan. Hyvin pian polttopulloja alettiin valmistaa teollisesti Alkon Rajamäen tehtaalla. Teollisen valmistusmenetelmän kehitti yli-insinööri Fredrik Toivio Kirkkomäki. Talvisodan reilun kolmenkuukauden aikana pulloja tehtiin 450,000 eli kysymys on ollut erittäin tärkeästä aseesta.
Polttopulloja käytettiin paljon muutenkin, kuin panssarien torjuntaan, mutta siihen ne olivat kehitetty. Neljäsosa eli noin 500 Neuvostoliiton menettämistä panssarivaunuista tuhottiin polttopulloilla. Saksassakin käytettiin jonkin verran suomalaisilta kopioitua halpaa asetta ja sen nimi oli Brandflasche. Sitäkin valmistettiin teollisesti, mutta sen merkitys jäi toisessa maailmansodassa hyvin pieneksi. Tämän polttopullo tehtailun vuoksi Rajamäkeä pommitettiin erittäin rajusti, koska Neuvostoliitolle selvisi pian missä pulloja valmistettiin. Pullojen korkeissa oli leima Alko-Rajamäki ja tämä tieto meni nopeasti Neuvostoliiton johdolle.
Minulle polttopullo, tai Molotovin cocktail mitä nimitystä siitä itse käytän kertoo suomalaisen kekseliäisyydestä, omatoimisuudesta ja sinnikyydestä. Koen suorastaan Suomen historian häpäisynä, että Molotovin cocktailia käytetään viattomien siviilien vahingoittamiseen.
En kerro tässä polttopullon teko-ohjetta, koska niitä löytyy runsaasti muualta netistä, niin kuin muidenkin räjähteiden ohjeita. Se on kuitenkin yksinkertainen ja halpa tehdä ja uskoisin jopa itse osaavani sellaisen tehdä. Polttopulloja käytettiin jo muutaman kerran Espanjan sisällissodassa 1936, mutta ne olivat ihan yksittäisiä tapauksia. Neuvostoliitto hyökkäsi Suomeen marraskuun lopussa 1939 ja suomalaisten aseistus oli täysin riittämätön. Meidän olemassa olevalla aseistuksella ei silloin pystynyt pysäytämään panssarivaunuja, koska meiltä puuttui panssarin torjunta aseet kokonaan. Suomalainen sotilas on hyvin kekseliäs ja joku ase piti panssarivaunuja vastaan olla, koska niitä ei voinut päästää noin vain etenemään rajan yli. Useat miesryhmät yrittivät kehittää jotain toimivaa ja halpaa asetta. Polttopullon ensimmäisenä kehittäjänä pidetään kapteeni Kuittista Korian varuskunnasta.
Polttopullot levisivät nopeasti käytäntöön, koska ei tarvittu, kuin tyhjä viinapullo, bensaa ja bengaalitikkuja. Lempinimekseen se sai Molotovin cocktail ja Molotovhan oli Neuvostoliiton ulkoministeri. Nimi johtuu siitä, että länsimaiselle lehdistölle Molotov kertoi Neuvostoliiton pudottavan ruokakoreja Helsinkiin eikä pommeja. Ruokakorien vastapainoksi suomalaiset sotilaat lähettivät terveiset Molotoville tulenpalavalla cocktaililla. Ensin käytettiin polttopullojen tuomaa savua sokaisemaan panssarien tähystysaukot. Sen jälkeen keksittiin heittää polttopullo panssarivaunun ilmanottoluukkuun, josta bensiini levisi moottoriin ja sytytti sen palamaan. Hyvin pian polttopulloja alettiin valmistaa teollisesti Alkon Rajamäen tehtaalla. Teollisen valmistusmenetelmän kehitti yli-insinööri Fredrik Toivio Kirkkomäki. Talvisodan reilun kolmenkuukauden aikana pulloja tehtiin 450,000 eli kysymys on ollut erittäin tärkeästä aseesta.
Polttopulloja käytettiin paljon muutenkin, kuin panssarien torjuntaan, mutta siihen ne olivat kehitetty. Neljäsosa eli noin 500 Neuvostoliiton menettämistä panssarivaunuista tuhottiin polttopulloilla. Saksassakin käytettiin jonkin verran suomalaisilta kopioitua halpaa asetta ja sen nimi oli Brandflasche. Sitäkin valmistettiin teollisesti, mutta sen merkitys jäi toisessa maailmansodassa hyvin pieneksi. Tämän polttopullo tehtailun vuoksi Rajamäkeä pommitettiin erittäin rajusti, koska Neuvostoliitolle selvisi pian missä pulloja valmistettiin. Pullojen korkeissa oli leima Alko-Rajamäki ja tämä tieto meni nopeasti Neuvostoliiton johdolle.
Minulle polttopullo, tai Molotovin cocktail mitä nimitystä siitä itse käytän kertoo suomalaisen kekseliäisyydestä, omatoimisuudesta ja sinnikyydestä. Koen suorastaan Suomen historian häpäisynä, että Molotovin cocktailia käytetään viattomien siviilien vahingoittamiseen.
Asiani ei koske tätä kirjoitusta. Pitää vaan ihmetellä mistä saat nämä erikoiset tietosi ja mitä hyötyä niistä on.
ReplyDeleteKysyn tästä Dermalogican kasvovesisuihkeesta olet usein sanonut, että se vaan suihkutetaan iholle. Silloinhan se menee suuhun ja silmiin eikö se ole vaarallista? Onko siinä pullossa ponnekaasuja? Olet verrannut, että se on kuin hiuslakka joka leviää sumuna iholle. Silloinhan siinä täytyy olla jotain ponneaineita, jotka eivät ole iholle hyväksi.
Ehkä tuo vertaus hiuslakkaan on ollut hiukan väärä. Hoitosuihkeessa on mekaaninen pumppu, joka toimii juuri niin kuin Leena tuossa alempana kertoo. Sitä voi verrata silityksessä käytettävään suihkepulloon. Ei siis missään tapauksessa ponnekaasuja tai muuta ylimääräistä.
DeleteSilmät ja suu pidetään kiinni, kun suihketta sumutetaan iholle se tekee ihan hyvää kuiville huulille ja silmäluomille.
Tuohon ensimmäiseen kysymykseesi mitä hyötyä näistä historiatiedoistani on en osaa vastata. Ei varmaan yhtään mitään. Eikä harrastuksesta kai muuta hyötyä tarvitse olla, kuin että se viihdyttää ja rentouttaa harrastajaansa. Tiedot saan lukemistani kirjoista, tai katsomistani dokumenteistä.
Inkeri
Kasvovesisuihkeen käyttäjänä totean, että ei tuotteessa mitään ponnekaasuja ole. Vertaisin pullon toimintaa slitettäessä käytettävän vesisuihkepullon toimintaan.
ReplyDeleteSilmät ja suu kiinni tietenkin, ja suihkausta suunnataan otsaan, poskiin ja kaulaan, ei silmiin ja suuhun. Jos muutama harhautunut tippa menee luomille, en ole huomannut siitä mitään negatiivista vaikutusta.
En muuten tiennytkään tästä polttopullon taustasta juuri mitään. Mielenkiintoista. Ja olet oikeassa, Inkeri, täysin tuomittavaa käyttää niitä nykytilanteessa.
Leena
Onko tämä taas joku trolli. Älä suihkuta sitä hoitosuihketta silmiin ja suuhun!
ReplyDelete