Olin viikonloppuna Suomen Yrittäjänaisten liittokokouksessa ja seminaarissa ja taas aloin ajattelemaan naisten asemaa yhteiskunnassa ja naisyrittäjyyttä. Minut valittiin Suomen Yrittäjänaisten hallituksen varajäseneksi, joten pysyn ainakin tämän vuoden selvillä yhteiskunnan yrittäjyyttä koskevissa asioissa.
Kotitalousvähennyksestä hyötyisi koko yhteiskunta
Viime vuonna ennen koronan vaikutuksia Suomen hallitus vähensi kotitalousvähennyksen määrää. Tämä vaikutti monen pienyrittäjän työmäärään negatiivisesti. Samalla se vähensi monen talouden mahdollisuutta käyttää esimerkiksi siivoojaa, hoivapalveluita tai tehdä remonttia.
Muutaman vuoden päästä suuret ikäluokat 1945-1949 alkavat olla kahdeksankymppisiä. Siinä on suuri ikäryhmä, joka tulee tarvitsemaan erilaista hoivaa ja tukea. Nämä asiat kääntyvät yleensä naisten niskaan. Tyttäret perinteisesti hoitavat vanhemmat, ulkopuolista apua hankitaan yleensä naisten hoivatyöstä. Viimeiset elinpäivät vietetään vanhusten taloissa, joissa työntekijöinä on pääsääntöisesti naisia. Mitä meidän yhteiskunnassa sitten tapahtuu, kun hoivaa tarvitaan huomattavasti enemmän kuin nykyisin?
Moni hoitaja vanhusten taloissa miettii työpaikan vaihtoa, koska työ on niin raskasta, huonosti palkattua ja vastuu on suuri.
Kuulen usein hoivatyötä tekevien asiakkaiden pohdintoja yrittäjäksi siirtymisestä. Moni hoitaja rakastaa työtään, mutta hyvälaatuisen hoidon tuottaminen on mahdottomuus liiallisen kiiren takia ja hoitajia on ihan liian vähän. Usein myös esimiesten taidot ei oikein toimi ja mielipahaa tulee vääränlaisesta johtamisesta.
Kotitalousvähennys pitäisi olla paljon suurempi
Vanhukset eivät pysty ostamaan pienellä eläkkeellään ulkopuolista apua kotiinsa. Raskas siivoustyö yms. jää vanhuksen itsensä hoidettavaksi ja siinä on suuri vaara joutua erilaisiin tapaturmiin. Moni uskaltautuisi lähtemään yrittäjiksi, jos tuon kotitalousvähennyksen osuus olisi nykyistä huomattavasti suurempi. Tämä siis toisi Suomeen sitä kovasti kaivattua yrittäjyyttä.
Samalla uupumukseen asti vanhempiaan hoitavan ihmisen voimavarat säästyisivät. Työssäkäynnin ohella on lähes mahdottomuus täyttää niitä vaatimuksia, mitä vanhusten kanssa kohtaa. Olisi suureksi avuksi, jos voisi palkata edes muutamaksi tunniksi viikossa hoitotyön ammattilaisen, joka osaa käsitellä vanhuksia.
Näen tämän kotonani usein, kuinka hienosti koulutettu hoitaja saa asiat luistamaan, joita minä itse olen turhaan takonut.
Suomen Yrittäjänaiset tekivät napakan kannanoton näihin asioihin liittokokouksessa. Toivoisin, että tätä asiaa alettaisiin ajamaan kaikkien naisten voimalla!
Comments
Post a Comment