Olen koko aikuisikäni kuvitellut, miltä tuntui ne itsenäisyyspäivät, jolloin Suomi oli sodassa ja suuri joukko suomalaisia vietti juhlapäivää rintamalla. Silloin koti, vapaus ja isänmaa on taatusti tuntunut toisenlaiselta kuin nyt.
Sota on kulkenut aina mukanani
Ehkä minulla on ylisukupolventrauma, koska olen pikkutytöstä asti yrittänyt kuvitella, miten ihminen selviää ääriolosuhteissa ja nimenomaan sodassa. Voi olla, että ne asiat ovat tarttuneet sota-ajan eläneiltä isovanhemmiltani. Pappanihan kertoi mielellään, miten ne viisi vuotta rintamalla pitivät sisällään.
Tai sitten ikäluokkani sai 60-luvulla varsinaisen sotakasteen, kun Vietnamin sotaa tuli tuutin täydeltä radiosta ja tv:stä, eikä kukaan ajatellut oliko ne lapsille sopivia ohjelmia.
Itse opin hyvin tuntemaan 60-luvun lopulla jenkkien helikopterit, mikä oli aika uusi sotakone ja neukkujen tankit.
Ikäluokkani on kyllä elänyt aika sotaisan lapsuuden, mutta muutenhan me olemme pullamössösukupolvi, joilla kaikki on jo ollut hyvin.
Ensimmäisen kerran muistan perehtyneeni itsenäisyyspäivän tapahtumiin sota-aikoina vuonna 1979, kun talvisodan alusta tuli kuluneeksi 40-vuotta. Olin silloin kosmetologikoulussa toista vuotta ja olin täyttänyt jo kahdeksantoista.
Silloin radiossa, tv:ssä ja lehdissä oli niin paljon talvisodasta, että minäkin havahduin. Siihen astihan olin tutkinut vain Amerikan itsenäistymissotaa, sisällissotaa ja intiaanisotia. Sitten havahduin, että oma perheenikin oli kokenut sodan. Ymmärsin, että kaikki vanhemmat miehet ovat todella taistelleet hengestään.
Kävikö Suomelle hyvin ja huonosti?
Nyt kun Ukrainan tilanne muistuttaa paljon Suomen tilannetta 1944, niin juttelen usein asiakkaiden kanssa, että miten Suomen oikein kävi rauhansopimuksessa. Paljon oli asioita. joissa kävi huonosti, mutta kansan piti vaan sopeutua.
400,000 karjalaista joutui jättämään kotiseutunsa ja lähtemään evakkoon ja Suomelta meni isot maa-alueet ja raskaat sotakorvaukset. Toisaalta rauhan tulo lopetti tappamisen ja ihmiset pääsivät kiinni jälleenrakennukseen.
Ukraina joutuu melkovarmasti tekemään samanlaisen pakkorauhan, mutta ei kukaan voi ennustaa käykö sille yhtähyvin kuin Suomelle loppujenlopuksi kävi.
Ukrainan sota on tuonut kaikille lähemmäksi ne tapahtumat, mitä Suomen historiassa on tapahtunut. Toivottavasti se tuo myös ymmärrystä ja myötätuntoa niitä menneitä sukupolvia kohtaan, jotka olivat hankalia, äkäisiä ja tuskaisiakin sodan jälkeisinä vuosina.
Hyvää itsenäisyyspäivää kaikille!
Kosmetologisi Inkeri
Hoitoihin voit varata ajan:
Tekstiviestillä: 050 586 0310
Sähköpostilla: info@kauneushoitolainkeri.fi
⭐️ Ps. Muista osallistua arvontaan! Seuraa ja kommentoi hoitolan uusimpia julkaisuja blogissa (huom. liitä mukaan sähköpostiosoite), Facebookissa ja/tai Instagramissa. Palkintona on 50 euron etukoodi verkkokauppaan, joka arvotaan viikon välein. Seuraavaan arvontaan voit osallistua 2.-8.12.
2025.
Facebook ja Instagram eivät ole mukana arvonnassa.
Joko olet liittynyt postituslistalle? Liity nyt ja saat tietoa tarjouksista ja kauneushoitolan tapahtumista! Tilaa uutiskirje tästä
Minulla on tapana leipoa Itsenäisyyspäivänänä Pumpernikkeleitä:Ennen piparkakkuja keskiajalla leivottiin Pumpernikkeleitä. Mausteiset piparkakut olivat vielä harvinaista tarjottavaa Suomessa 100 vuotta sitten.
VastaaPoistaKESKIAJAN PIPARKAKUT ELI PUMPERNIKKELIT:
-2 ¼ dl tummaa sokeria
-1 ½ dl hunajaa
-1/4 dl siirappia
-1 ½ dl maitoa
-75g voita
-1 ½ tl soodaa
-550g vehnäjauhoja
-2 tl inkivääriä
-2 tl neilikkaa
-2 tl muskottia
-3 tl kanelia
-1 tl korianteria
-ripaus mustapippuria
OHJE: Sekoita kaikki aineet keskenään. Lisää ensin jauhoja pienempi määrä ja vasta tarvittaessa enemmän (yht esim 600g tarpeen vaatiessa). Kauli taikina ja leivo piparkakuiksi. Paista 200 asteessa kypsiksi eli noin 5-10 minuuttia. pulliainenanne@yahoo.com
Kuulostaa aivan herkulliselta reseptiltä. Olen aina luullut, että pumpernikkelit on ihan sama asia kuin piparkakut. Kiitos tästä tiedosta ja hyvästä reseptistä.
PoistaInkeri