Olen koko alkuvuoden ollut niin kiinni remonttisuunnitelmissa, etten ole ehtinyt kovin syvällisesti paneutumaan tärkeään harrastukseeni eli sotahistoriaan. Nyt koen sen jo suurena puutteena ja haluankin kesälomailla jossain sotahistoria kohteessa.
Keskitysleirit ovat toisen maailmansodan historiaa
Parikymppisenä aloin ensimmäistä kertaa kiinnostua keskitysleireistä ja juutalaisesta kansanmurhasta. Muistaakseni siitä lähti kiinnostukseni toiseen maailmansotaan ja toista maailmansotaa on vaikea käsittää ilman tietoa ja ymmärrystä ensimmäisestä maailmansodasta.
Toisen maailmansodan rinnalla kulkee Euroopassa koko ajan juutalaisten kansanmurha. Siksi keskitysleirit ovat minulle tärkeitä tutustumiskohteita ja niiden läheisyydessä on aina muutakin sotahistoriaa.
Olen käynyt jo aika monessa keskitysleirissä, mutta ikinä en ehdi käymään niissä kaikissa. Vähän laskutavasta riippuu oliko keskitysleirejä kymmeniä vai satoja ja oliko niiden alaleirejä satoja vai tuhansia. Joka tapauksessa niitä on valtava määrä pitkin Eurooppaa.
Emme ole vielä päättäneet mihin Euroopan kaupunkiin kesälomamme 16.6-22.6 kohdistuu, mutta suosikkilistallani on Hampuri ja Neuengammen keskitysleiri, Dansk ja Stuthoff tai Berliini ja Ravensbruk. Katsotaan nyt mihin saamme edullisimmat lentoliput.
Minulla on hiukan joitakin järkyttävä tapa laskea keskitysleirejä, ellen saa yöllä unenpäästä kiinni. Monet laskevat lampaita, mutta minä mietin keskitysleirejä ja yritän päästä yli kymmeneen. Toinen laskeminen unea odotellessani on suomalaiset jääkärikenraalit. Yritän muistella kaikki jääkäreinä olleet kenraalit, jotka komensivat talvi-jatkosodassa. Siinäkin pitää päästä vähintään kymmeneen nimeen.
Suomessa ei arvosteta omaa sotahistoriaa
Aina maailmalla kiertäessäni harmittelen, miten vähän Suomessa on panostettu sotahistoriamuseoihin. Meillä on ollut nykymaailman historian erikoisin sota eli talvisota, jossa parisataatuhatta sotilasta torjui miljoonan miehen armeijan kolmenkymmenenasteen pakkasessa.
Hämeenlinnan alueella on kaksi sotamuseota Panssarimuseo ja Tykistömuseo, mutta ne kummatkin ovat aselajimuseoita. Eivät ne kiinnosta naisia ja perheitä ja ei miehiäkään yleensä kiinnosta kuin se aselaji, jossa he ovat itse olleet armeijassa.
Hämeenlinna olisi hyvä paikka sotamuseokeskittymälle, jossa voisi olla noiden aselajimuseoiden lisäksi talvi-ja jatkosotamuseo, missä kerrottaisiin koko sotien tarina ja myös siviilien osuus siinä.
Puola on onnistunut kaupallistamaan rankan sotahistoriansa erinomaisesti. Varsovassa oleva Varsovan kansannousunmuseossa on aina tungos ja jonot. Se on tehty vanhaan tehdasrakennelmaan, joita kyllä Suomestakin löytyy. Tuo museo kuulemma tuottaa Varsovalle hyvät rahat, koska siellä käy puolalaisia, mutta myös ulkomaalaisia turisteja. Itsekin olen käynyt siellä kolme kertaa ja menen uudestaankin, jos lähellä liikun.
Danskissa on avattu viitisenvuotta sitten upea Toisen maailmansodanmuseo, joka on nykytekniikalla tehty mielenkiintoinen tarina noista viidestä vuodesta jolloin koko Eurooppa oli tulessa. Vuonna 2023 avattiin Varsovassa Katyn museo ja sekin oli tehty vanhaan kasarmiin. Siellä kerrottiin 20,000 puolalaisen upseerin ja älymystön murhasta, jonka Neuvostoliitto teki Katynin metsässä.
Puolassa tulee vielä nykyäänkin, kun sodasta on kahdeksankymmentävuotta uusia museoita, joissa kerrotaan tuosta ajasta. Miksi Suomi ei tee samoin?
Kosmetologisi Inkeri
⭐️ Ps. Muista osallistua arvontaan! Seuraa ja kommentoi hoitolan uusimpia julkaisuja blogissa (huom. liitä mukaan sähköpostiosoite), Facebookissa ja/tai Instagramissa. Palkintona on 50 euron etukoodi verkkokauppaan, joka arvotaan viikon välein. Seuraavaan arvontaan voit osallistua 27.5.-2.6.
2025.
Facebook ja Instagram eivät ole mukana arvonnassa.
Joko olet liittynyt postituslistalle? Liity nyt ja saat tietoa tarjouksista ja kauneushoitolan tapahtumista! Tilaa uutiskirje tästä
Kommentit
Lähetä kommentti