Nyt, kun olen kaivellut tarkkoja tietoja hämäläisten miesten liikkeistä talvi-ja jatkosodassa niin huomaan miten paljon sääolosuhteet ja maasto vaikuttaa sotimiseen. Ainoa totuus ei ole, että talvisodassa oli kylmä ja kesän 1944 suurhyökkäyksessä kuuma. Talvisodan huonot varusteet Kaikkihan tietää, että Suomi oli köyhä maa eikä puolustusvoimilla ollut kaikkea tarvittavaa materiaalia. Varsinkin talvisodassa nämä puutteet aseistuksessa ja vaatetuksessa vaikutti suuresti. Yleinen käsitys on, että talvisodan aikaan oli pahoja pakkasia, mutta helmikuussa alkanut suojasää rasitti sotatoimia omalla tavallaan. Suomen armeija oli talvi-ja jatkosodassa lähes kokonaan hevosvetoinen. Varsinkin talven pakkasissa autojen ja hyökkäysvaunujen moottorit eivät käynnistyneet. Asejärjestelmät ja kiväärit jäätyivät niin ettei niitä aina pystynyt käyttämään . Suurella osalla sotilaita oli talvisodassa vain omat kotoa tuodut vaatteet ja saappaat ja ne eivät välttämättä olleet lämpimiä. Nuoti...
Taas palaan näihin sotajuttuihin, kun olen niin uppoutunut kirjoittamaan Janakkala Seuralle janakkalaisten miesten sotapolusta. Sotapolku on hyvin samanlainen kaikilla ympäristökunnillakin, koska kunnat sijoitettiin vierekkäin rintamalle. Järkyttävä talvisota Minulla on tosi suuri intohimo sotahistoriaan ja käytän siihen vähintään tunnin päivässä ja vapaapäivät kokonaan. Jumitun johonkin määrättyyn vaiheeseen ja haluan tietää siitä kaiken. Tekoäly ChatGPT on hyvä tapa etsiä tietoja, koska ne tulee suoraan sotapäiväkirjoista. Janakkalasta lähdettiin talvisotaan 9.10.1939 eli lähes kaksi kuukautta ennen sodan alkua ja Neuvostoliiton hyökkäystä 30.11-39. Tämä pari kuukautta rakennettiin puolustusasemia, sotilaille korsuja ja tukevoitettiin juoksuhautoja. Sotilaat myös tottuivat maastoon ja ympäristöön hyvissä ajoin. Suomi oli kaukaa viisas ja valmistautui hyvin, mutta valitettavasti kaikkia sotatarvikkeita oli liian vähän. Pappani oli lääkintämiehenä ja jo talvisodan alussa oli...