Purkkiarmeijan komentaja

 Olen aina ollut hyvin kiinnostunut Israelista ja juutalaisuudesta ja siinä sivussa myös Lähi-Idän maista. Kiinnostuin Israelista jo 70-luvulla, joten olen perehtynyt maahan jo yli puolivuosisataa. Lähi-Itä on aina ollut ongelmallinen ja nykyisin vielä enemmän. Sekava tilanne Valitettavasti en ole käynyt Israelissa kuin yhden kerran 1980-luvulla. Israelin naapurivaltioissa ehdin käymään useamminkin, mutta nyt en niihinkään enää halua. Koin ja näin miten selvästi arabien suhtautuminen muuttui länsimaalaisiin vuoden 1991 Persianlahden sodan jälkeen.  Ennen ihan ystävälliset ihmiset alkoivat huutelemaan ja sylkemään länsimaalaisia turisteja kohti. Kaikkia vaaleaihoisia pidettiin jenkkeinä eikä yhtään auttanut, vaikka toitotti olevansa suomalainen. Viha länsimaalaisia ja Israelia kohtaan on siis kehittynyt jo vuosikymmeniä.  Mitään helppoa ratkaisua ei kukaan voi esittää, ja en ole itsekään varma kannatanko kahden valtion mallia. Kuitenkin pitää koko ajan muistaa, että tämä k...

Viime aikoina lukemani kirjat eivät ole mitään kevyttä kesäluettavaa, vaan olen taas jumittunut lempiaiheeseeni eli juutalaisten kansanmurhaan. En pääse asiasta eroon, koska minulla ei ole käsityskykyä, miten holokausti pystyttiin tekemään. Ihmisen pahuus on syvällä Nämä lukemani holokaustikirjat eivät juurikaan poikkea toisistaan ja tiedän täysin tuon tarinan ja osaan päivämäärät ulkoa milloin mitäkin tapahtui. Kuitenkin kiusaan itseäni aiheella päivästä toiseen, koska se menee niin ylitse käsityskykyni. Koen myös syyllisyyttä lukiessani, koska me ihmiset teimme tämän pahuuden ja mietin aina, olisinko itse ollut aivopestävissä tähän juutalaisten murhaamiseen. Kysyn aina lukiessani, olisinko selvinnyt, jos olisin ollut juutalainen ja olisinko ollut oikeudenmukainen, jos olisin elänyt Hitlerin vallan alla.  Luin Chil Rajchman in kirjan Treblinkan viimeinen juutalainen ja se on sinänsä erilainen tarina, koska Rajchman karkasi Treblinkasta. Sekin tekee tarinasta voimakkaasti lukijaan...

Luin erittäin mielenkiintoisen kirjan, mikä ilmestyi ihan juuri ja aihe oli poikkeuksellinen, mutta toisaalta arkinen. Kirja on Ville-Juhani Sutisen Ruoka, valta ja nälkä 1900-luvun diktatuureissa ja suosittelen sitä lämpimästi kaikille muillekin. Nälkä on vallankäytön keino Olen viime aikoina lukenut useampia kirjoja, joissa on tietoa 1900-luvun nälänhädistä ja selvästi Ukrainan sota on nostanut esiin, mitä Neuvostoliitossa on aikoinaan tapahtunut. Vuosikymmeniä on ollut vaiettu aihe, miten paljon Stalinin järjestelmä aiheutti nälänhätää Neuvostoliitossa. Tämä Ville-Juhani Sutisen kirja kertoo kolmesta diktatuurista ja siitä, mitä nälkä ja ruoka ovat niissä aiheuttaneet 1900-luvulla. Nämä diktatuurit ovat Neuvostoliitto, Natsi-Saksa ja kommunistinen Kiina. Kaikissa näissä maissa oli johtaja, joka ei välittänyt kansan hyvinvoinnista. Neuvostoliiton ongelmat johtuivat Stalinista, joka arvosti yksinkertaista ruokaa, mutta juotti vieraansa umpihumalaan. Hitler oli kasvissyöjä ja hänen a...

Berliinin lomalla kävin ainakin kolmatta kertaa terrorimuseossa Topographie des Terrors,  joka on läpileikkaus natsi-Saksan rakentumisesta. Museo on tehty Gestapon päämajan paikalle, joka oli kaikkien hirveyksien keskus. Toinen maailmansota ja Ukrainan sota Kiertäessäni näitä kahta Berliinin museota tätä terrorimuseota ja vastarintamuseota, mielessäni oli koko ajan vertailu nykyisen Venäjän hyökkäyksen Ukrainaan ja toisen maailmansodan välillä. Mietin onko joku asia toisen maailmansodan kulussa, mistä voisi ennustaa kuinka Ukrainan sodassa kävisi. Mieleeni tulee Hitlerin hyökkäys Puolaan 1.9.1939, jos Saksan joukot olisi pysäytetty siihen, niin olisiko toinen maailmansota vältetty? Oletettavasti olisi, koska sen jälkeen saksalaiset kävelivät läpi Euroopan ja miehittivät yli puolet Euroopasta. Uskon, että saman tekisi Putin nyt. Jos hän saa voiton Ukrainassa, niin hän jatkaa yli entisten Neuvostoliiton osien ja ehkä siitäkin edemmäksi. Onneksi maailma on oppinut jotain diktaattoreis...

Jatkan vielä näistä sotarikoksista, joita Neuvostoliitto ja sen seuraaja Venäjä tekivät jo ennen Ukrainan sotaa. Stalinin kuolema 1953 ei lopettanut Neuvostoliiton rikollista käytöstä omaa kansaa ja naapurivaltioita kohtaan.  Afganistanin sota 1979-1989 Neuvostoliitto osallistui moniin konflikteihin toisen maailmansodan jälkeen ja piti yllä järkyttävää sortoa vaikutuspiirissään olevissa maissa. Unkarin kansannousu kukistetiin 1956 ja Prahan kansannousu 1968 ja näiden mielenilmaisujen johtajat marssitettiin teloituskompanian eteen.  Myös ”vankileirien saaristo” eli Gulag oli voimissaan ja ihmisiä kiusattiin vielä Stalinin kuoleman jälkeenkin.  Pitkäaikainen konflikti oli Neuvostoliiton hyökkäys Afganistaniin Breznevin valtakaudella 1979. Sota alkoi samalla tavoin kuin Neuvostoliiton ja Venäjän sodat aina. Neuvostoliitto meni muka auttamaan Afganistania sen ollessa sisällissodan partaalla ja nosti valtaan kommunistimieliset johtajat. Afganistanin hallinto oli mukamas pyytän...

Olen aina ollut erityisen kiinnostunut sotarikoksista, kansanmurhista, holokaustista ja siviliien kohtelusta sodassa. En osaa mielenkiintoani selittää, mutta pohdin usein, mistä ihmisen pahuus kumpuaa ja mitä ihmiselle tapahtuu, kun hän lakkaa kokemasta myötätuntoa. Neuvostoliiton sotarikokset Tähän asti olen tutkinut vain toisessa maailmansodassa tapahtuneita sotarikoksia, jotka ovat herättäneet koko maailman tietämään, mitä ovat rikokset ihmisyyttä vastaan ja kansanmurhat. Ainakin minun ikäiseni tietävät, mikä on Nürnbergin oikeudenkäynti, jossa natsisaksan sotasyylliset tuomittiin. Näissä oikeudenkäynneissä tuomittiin noin 700 natsijohtajaa kuolemaan ja useat tuhannet saivat vankeusrangaistuksen. Kuitenkin suurin osa rikoksia tehneistä jäi tuomitsematta.  Toinen iso oikeustapahtuma oli Japanissa, jossa myös tuomittiin rikoksia tehneet ylemmät upseerit ja heistä noin 50 teloitettiin. Japanilaiset olivat hyvin paljon raaempia ja epäinhimillisempiä siviileille ja sotavangeille, kui...