Mietin usein, miksi ei mediassa kirjoiteta useammin, miten muistisairas pitää asiakaspalvelussa kohdata. Asiakaspalvelukoulutuksia on paljon, mutta en ikinä ole mistään ohjelmasta lukenut, että käytäisiin läpi muistisairaan ymmärtämistä.
Jokaista ihmistä pitää arvostaa
Kirjoitan tästä asiasta siksikin, että omat asiakkaani osaisivat kohdata tilanteen, missä palvelen toista asiakasta, joka käyttäytyy erikoisesti. Minulla on ollut ainakin parikymmentävuotta 3-4 vakioasiakasta muistisairauden eri vaiheissa. Varmaan näitä voi olla enemmänkin, koska alkavaa muistisairautta ei heti huomaa.
Joistakin muistisairaista tulee jossain vaiheessa hyvin puheliaita ja he alkavat juttelemaan ja kyselemään muiden asiakkaiden tekemisiä. Suomalaiset tai ainakaan ei hämäläiset pidä siitä, että joku ulkopuolinen sekaantuu keskusteluun. Tilanne on välillä tosi kiusallinen, kun edellinen asiakas on lähdössä ja seuraava asiakas on sosiaalisempi, kuin yleensä tavataan.
Huomaan hyvin, että toisen asiakkaan ärsyytyminen nousee, kun hänen puheisiinsa koko ajan puututaan. Minä en tilanteelle voi mitään ja toivon, että ihmiset ottaisivat tämän huomioon, ettei kaikki käyttäydy aina ihan korrektisti.
Nykyään on paljon yksin asuvia vakavastikin muistiongelmaisia ihmisiä, joita kohtaa kaupan kassalla, apteekissa tai missä hyvänsä ihmisten keskellä. Heitä pitää kohdella arvostavasti ja heidän pitää saada yhtä hyvää palvelua kuin kaikkien muidenkin. Itse pyrin pitämään silmäni auki, jos näen tilanteita missä oikeasti tarvitaan apua.
Tunnen joskus suurta huolta, kun ihmisen joka vaeltelee ihan hukassa ja olen välillä tehnyt huoli-ilmoituksiakin. Tosin en ole yhtään varma auttaako tällainen huoli-ilmoitus mitään. Itse en ole ainakaan nähnyt, että asiat mitenkään muuttuisivat.
Muistisairas on ihminen
Se pitää aina muistaa, ettei sairaus saa leimata koko ihmistä, vaan hän on oma persoonansa, joka pitää kohdata sellaisena. Yleensä muistisairaan kanssa ei tule mitään haasteita, vaan he ovat minulle tuttuja vakioasiakkaita, eikä se haittaa, jos asioita kertoo moneen kertaan.
Nämä haasteet tulee silloin, jos ihminen asuu yksinään ja kukaan ei tiedä, että hän esimerkiksi soittaa ovikelloani joka päivä, joskus kaksikin kertaa päivässä. Toisaalta tiedän myös ettei puoliso tai lapset pysty mitenkään kontroloimaan, mitä rivakasti liikkuva omainen kaupunkikävelyllään tekee.
Tiedän tämän omasta kokemuksestani, että jos isäni olisi asunut kaupungissa hän olisi koko ajan touhunnut jotain, mistä olisi ollut harmia. Minä tai äitini emme olisi asialle voineet mitään, koska toista ei joka hetki pysty valvomaan. Onneksi meidän pienellä kylällä kaikki tuntee kaikki ja naapurit pitävät vielä toisistaan huolta.
Joidenkin muistisairaiden kohdalla en voi antaa heille aikaa, koska he eivät kuitenkaan tulisi. Muutama unohdettu kerta ei vielä haittaa, mutta jos tämä ajanvarauskäynti on päivittäistä se voi häiritä muita asiakkaita. Minua se ei häiritse, koska asiakaspalveluroolini on palvella kaikkia tasavertaisesti.
Kommentit
Lähetä kommentti