Siirry pääsisältöön

Tekstit

Näytetään tunnisteella narsismi merkityt tekstit.

Asiakkaat käyttäytyvät rumasti asiakaspalvelutilanteissa

 Netissä on nyt pari viikkoa käyty keskustelua siitä, miten törkeästi asiakkaat käyttäytyvät esimerkiksi tarjoilijaa tai myyjää kohtaan. Ilmeisesti tällainen huono käytös on lisääntymässä ja sen huomaa myös ihmisten nettikommenteissa. Narsisti haluaa pompottaa toista ihmistä Käytän ehkä liian kovaa termiä, kun puhuttelen narsisteina asiakaspalvelussa huonosti käyttäytyviä ihmisiä. Kuitenkin olen oppinut elämäni varrella, että tietyn tyyppisillä ihmisillä on suuri halu pompottaa toista ihmistä.  Olen ihan omassa lähipiirissäni kokenut, miten huonosti joku käyttäytyy esimerkiksi tarjoilijaa kohtaan. Joskus 1990-luvulla meillä oli ystäväpariskunta, joiden käytös ravintolassa hävetti minua todella paljon. He olivat kumpikin opettajia, mikä lisäsi käytöksen outoutta, kun luulisi, että opettaja osaisi käyttäytyä hyvin.  Kävimme usein ravintolassa syömässä ja aina pariskunnan mies päätyi hakaukseen henkilökunnan kanssa. Muutaman oluen jälkeen hän alkoi jankkaamaan jotain asiaa j...

Panostan asiakaspalveluun

 Olen taas miettinyt omaa tapaani toimia, ja sitä miten kohtaan asiakkaani. Haluan, että jokainen asiakas kokee itsensä tervetulleeksi hoitolaani. Minulle on myös tärkeää, että hoitolani näyttää kauniilta ja sinne on miellyttävä tulla. Mietin usein kuinka kohtaan asiakkaani, ja kuinka voisin palvella paremmin. Oma luonteeni sopii asiakaspalveluun Uskon, että joidenkin luonne sopii asiakaspalveluun paremmin, kuin taas jonkun muun. Ihminen joka arvostaa toista, ja haluaa hänelle hyvää, on hyvä asenne asiakaspalvelussa.  Olen itse varmaankin jo kotonani oppinut hyvät sosiaaliset taidot, ja äitinihän oli yli neljäkymmentävuotta kahvilan myyjänä, niin ehkä jotain häneltä on tarttunut minuunkin. Vanhemmillani on ollut paljon ystäviä, ja kyläilimmekin paljon ja myös meillä oli usein vieraita. Uskon, että opin jo varhain miten emännöidään ja keskustellaan ihmisten kanssa.  Mietin säännöllisin välein läpi sen prosessin mitä tapahtuu, kun asiakas astuu ovesta sisään, eli asiakkaan ...

Kesälukemista Donnereilta

En ole koskaan pitänyt Jörn Donnerista ja aika vähän olen lukenut hänen kirjojakaan. Olen aina ollut kiinnostuneempi hänen isästään kielitieteilijä Kai Donnerista, jonka vaikutus Suomen jääkäriliikkeeseen ja itsenäistymiseen oli suuri. Hukkakaura Varmaankin kiinnostuin Jörn Donnerista siksikin juuri nyt, että hänen kuolemansa nosti esiin koko hänen uransa. Sitä enemmän minuun vaikutti Donnerin pojan Otto Gabrielssonin kirja Hukkakaura, missä hän ruoti suhdettaan kuuluisaan isäänsä kovin sanoin. Se kirja viimeistään todisti, että Jörn Donner oli juuri sellainen pas....nen kuin arvelinkin. Tietenkin olen lehdistä lukenut jo aikaisemminkin, miten rumasti hän on kohdellut muita lapsiaan kuin Bitte Westerlundin kanssa saatuja Danielia ja Rafaelia.  Olen ihmetellyt aina, miten sellainen fiksu ja paljon nuorempi nainen on sietänyt miestä, joka kohtelee omia lapsiaankin niin vastenmielisellä tavalla. Tuo Gabrielssonin kirja vielä paljastaa, miten Donner muistutti jatkuvasti...

Ainoan lapsen ajatuksia

Olen viime vuosina pohtinut usein miten ihmisen elämään vaikuttaa se onko hän ainoa lapsi vai sisarussarjan jäsen. Itse olen ainoa lapsi joka on aika harvinaista minun ikäluokassani, mutta nykyisinhän se on yleistä. Onko ainoa lapsi automaattisesti luonnevikainen En tiedä onko muilla ikäisilläni ainoilla lapsilla näin selviä kokemuksia ihmisten ennakkoluuloista kuin minulla on kouluajoiltani. Meidän pienessä maalaiskoulussa oli vain parikymmentä oppilasta ja luokallani meitä oli vain viisi. Pikku kylässä opettaja tunsi kaikkien suvut ja tarinat sekä taloudellisen aseman joka vaikutti paljon oppilaiden kohteluun. Tämä sama mies opettaja oli opettanut myös äitiäni ja hänen kahta nuorempaa sisarustaan. Jostain syystä hänellä oli se käsitys, että ainoa lapsi on aina luonnehäiriöinen. Hän selitti luokan edessä ettei Inkeri ole koskaan joutunut jakamaan mitään sisarustensa kanssa ja siitä seuraa, että ihmisestä tulee itsekeskeinen, ahne ja kyvytön antamaan toisille mitään. Hänen teoria...

Mikael Persbrandtin elämäkerta

Sain juuri loppuun ruotsalaisen näyttelijän Mikael Persbrandtin elämäkerran nimeltään Muistini mukaan jonka on kirjoittanut Carl-Johan Vallgren. Suomessa Persbrandt parhaiten tunnetaan Beck-sarjan poliisi Gundvalina ja onhan nuo lukemattomat hänen aiheuttamat skandaalit kuuluneet Suomeenkin asti. Taiteilijapersoona Kirja kertoo hyvin samanlaisesta ihmisestä kuin hiljattain lukemani Oskari Katajiston elämäkerta ja siitäkin kirjasta tein blogijutun. Mielestäni nämä miehet vetäytyvät suuren taiteilijapersoonansa taakse eivätkä ota mitään syytä tekemistään pahuuksista ja toisten ihmisten loukkaamisista. Heidän mielestään suuri taiteilija saa tehdä mitä vaan ja kaikkien pitäisi hyväksyä heidän alkoholisminsa sairautena jolle he itse eivät voi mitään. Mikael Persbrandt syntyi 1963 Tukholman työläiskaupunginosassa tavalliseen perheeseen ja hänen hyvin nuori äitinsä opiskeli kuvaamataidon opettajaksi. Jo teini-ikäisenä Persbrandt lähti pahoille teille ja osallistui varkauksiin ja murtoi...

Vaativa persoonallisuus asiakkaana

Nykyisin puhutaan erilaisista persoonallisuushäiriöistä niin, että maallikotkin sen ymmärtää. Sen myötä helposti myös toinen tuomitaan esimerkiksi narsistiksi, vaikka siihen ei mitään ammatillista tietoa olisikaan. Kymmenien vuosien työ erilaisten ihmisten kanssa on antanut paljon kokemusta erilaisista persoonallisuuksista. Työnohjaus auttaa ymmärtämään Hämeenlinnan Seudun Yrittäjänaisilla oli 90-luvun alkupuolella erinomaisia koulutuksia ja yksi pidempi EU-projekti joiden avulla opimme vuorovaikutusta ja myös tunnistamaan omia luonteen piirteitä. Tähän projektiin kuului pitkä ryhmätyönohjaus joka oli kaikkien osallistujien mielestä parasta mitä oli koskaan kokenut. Näin koin itsekin ja olen siitä lähtien käyttänyt työnohjauspalveluita aina, kun siltä tuntuu. Asiakaspalvelu kosmetologin työssä on hyvin erilaista kuin kaupan tiskin takana. Kosmetologi on lähes parituntia asiakkaan kanssa kaksin suljetussa työhuoneessa. Se voi viedä mehut täysin, jos asiakkaan kanssa kommunikointi ...

Ajanvaraus tehdään tai ei tehdä

Kirjoitan taas ajanvarauksista. Tunnen itseni nalkuttajaksi, kun nostan esiin uudestaan ja uudestaan miten ajanvarauksia tehdään. Tämä ei koske 95% asiakkaista, mutta loppujen viidenprosentin käytös kertoo jotain myös ihmisen muuttumisesta tässä ajassa. Alustavia ajanvarauksia ei voi tehdä Viime aikoina on tullut muutamia kertoja vastaan ihan uusi tapa suhtautua ajanvarauksiin. Asiakas tekee varauksen sillä ehdolla, että hän tulee jos ehtii. Jotkut puhuu myös alustavan varauksen tekemisestä. Asiakas voi soittaa maanantaina ja sanoo tekevänsä alustavan ajanvarauksen torstaille ja katsoo sitten silloin pääseekö hän tulemaan. Eihän näin voi tehdä. Ajanvarauksessa ei ole mitään välimuotoja. Joko aika varataan, tai sitä ei varata, mutta mitään siltä väliltä ei voi tehdä. Nostan tämän asian esille ihan senkin takia, että minua ihmetyttää mistä tällainen ajatus alustavasta varauksesta on voinut tulla. Nämä ihmiset ovat 30-40-vuotiaita ja heillä on tietysti kiire työssä ja kotona. Ihmise...

Oskari Katajiston tunnustuksia

En ole aikoihin kirjoittanut blogijuttua lukemistani kirjoista, kun en ole löytänyt mitään erityisen säväyttävää. Luen kyllä jatkuvasti vähintään 3-4 kirjaa viikossa, mutta nyt kirjat ovat olleet niin keskinkertaisia ettei niistä ole juuri jäänyt kirjoitettavaa. Teatteria tirkistelemässä Luin viikonloppuna näyttelijä Oskari Katajiston elämäkerran nimeltään Tunnustuksia, jonka hän oli kirjoittanut yhdessä kirjailija Arto Leivon kanssa. Nyt en kerro tästä kirjasta sen takia, että se olisi niin hyvä vaan aivan päinvastoin. Kirja oli niin nolo ja suorastaan outo heppoisuudessaan, että se jätti minut miettimään niin sanottujen julkkisten ajatusmaailmaa. En ymmärrä miksi tuo kirja oli edes kirjoitettu. Sitä en usko, että niitä kirjoitettaisiin rahan takia, koska ymmärtääkseni kirjailijan palkkiot ovat niin huonot. Minä aloin lukemaan tätä kirjaa paremman puutteessa ja kun rakastan teatteria aihe kiinnosti minua. Olen yhden kerran nähnyt Oskari Katajiston näyttämöllä joskus 2000-luvun a...

Trump tuhoaa tasa-arvon

Seuraan suorastaan kauhulla miten Trump kohtelee ja puhuu naisista. Epävakautta hän luo presidenttinä kaikin tavoin muutenkin, mutta tasa-arvoa hän vähentää kaikessa tekemisessään. Hän edustaa menneisyyden miesmallia joiden luulin jo kuolleen sukupuuttoon. Nainen on vain koriste Jo näin lyhyenä valtakautenaan Trump on tuonut selvästi esille, että hänelle nainen on vain koriste-esine ja miehensä jatke. Viime viikkoisella Ranskan vierailulla hän möläytti Brigitte Macronille kuinka hyvässä kunnossa nainen on. Miksi hän ei kehunut Angela Merkelin puolison ulkomuotoa? Mikään ei niin nopeasti pudota naisen arvoa maanrakoon kuin kommentti hänen ulkonäöstään silloin, kun puhuttavana on vakavia asioita. Ihmettelen etteikö Melania Trump ole pystynyt suitsimaan miehensä möhläyksiä. Jos minun mieheni kyläreissulla täräyttäisi noin alentavia kommentteja emännästä kertoisin kyllä kotona etten noita puheita hyväksy. Ilmeisesti Melania ei uskalla, tai välitä vaikuttaa miehensä käytökseen.  ...

Terroriteot kertoo epäonnistuneesta kotouttamispolitiikasta

Pariisin ja Brysselin pommi-iskujen jälkeen olen hakenut tietoja ja yrittänyt ymmärtää miksi ja miten  tähän tilanteeseen on tultu. Miksi Euroopassa syntyneet ja kasvaneet nuoret miehet tekevät itsemurhaiskuja omissa kotimaissaan? Syyt tähän on kaukana menneisyydessä ja niiden korjaaminen on erittäin vaikeaa. Huomautan heti, että kirjoitan tämän tekstin täysin vailla puolueellisuutta maahanmuuttoa kohtaan haluan, vaan ymmärtää kaikkia osapuolia, että saisin kokonaiskuvan tapahtumista. Euroopassa oli huutava työvoimapula 1960-70-luvuilla ja kaikki halukkaat saivat töitä. Silloin Eurooppaan houkuteltiin vierastyövoimaa Turkista, Lähi-idästä ja Afrikasta. Itä-Eurooppa oli rautaesiripun takana ja sieltä työvoimaa ei saatu ja siksi muslimivaltioista tulevat nuoret työikäiset miehet toivotettiin tervetulleiksi Ranskaa, Saksaan, Englantiin ja muihin hyvinvoiviin valtioihin. Ihan luonnollista oli, että he asettuivat asumaan lähelle toisiaan ja huomaamatta Euroopan suurkaupunkeihin alkoi...

Stalinin tyttären tarina

Luin pääsiäisen pyhinä Rosemary Sullivanin kirjoittaman kirjan Stalinin tytär, joka oli Svetlana Stalinin elämäkerta. Svetlana syntyi Neuvostoliitossa 1926 ja kuoli Yhdysvalloissa 2011. Stalinilla oli kolme lasta, poika Jakov oli ensimmäisestä avioliitosta, joka päättyi parissa vuodessa vaimon kuolemaan. Svetlana ja Vasili olivat toisesta avioliitosta Nadja Allilujevan kanssa ja se avioliitto päättyi vaimon itsemurhaan 1932. Stalin oli yli neljänkymmenen, kun hän solmi avioliiton kuusitoistavuotiaan Nadjan kanssa ja pian syntyi poika Vasili ja 1926 tytär Svetlana. Olen tuntenut suurta uteliaisuutta tätä Svetlanaa kohtaan ja olen lukenut hänestä kaiken mitä löydän. Hänen itse kirjoittamansa kirja 20 kirjettä ystävälle ilmestyi suomeksikin jo 1980-luvulla ja luin sen ensimmäistä kertaa jo silloin. Svetlana on hyvin erikoinen persoona ja hänen elämänsä vaiheet ovat niin ihmeellisiä ettei tuo uusi elämäkertakaan oikein tuonut valaistusta asioihin. Hän syntyi, niin outoon perheeseen, ett...

Pahan asianajaja

Sain juuri loppuun kirjan jonka oli kirjoittanut Anders Breivikin puolustusasianajaja Geir Lippestad. Kaikkihan varmaan muistaa tämän norjalaisen Breivikin, joka murhasi heinäkuussa 2011 seitsemänkymmentäseitsemän ihmistä. Utoyan saarella hän ampui kuusikymmentäyhdeksän nuorta ja kahdeksan kuoli Oslon keskustaan asetetun pommin räjähdyksessä. Joillekin voi herätä kysymys tarvitseeko tällainen peto puolustusasianajajaa. Pohjoismaalainen demokratia vaatii kaikille samat oikeudet ja jokaisella pitää olla puolustusasianajaja. Gert Lippestad joutui todella vaikeaan tehtävään itse sitä haluamatta. Heti, kun Breivik vangittiin häntä ei voitu kuulustella ilman puolustusasianajajaa. Breivik itse vaati Gert Lippestadin asianajajakseen ja hänelle ei oikeastaan annettu mahdollisuutta kieltäytyä. Poliiseilla oli kiire päästä kuulustelemaan Breivikiä, koska pelättiin pommeja, tai tekijöitä olevan enemmänkin. Breivik oli ollut vuosia aikaisemmin työssä samassa talossa, kun Lippestadin asianajotoim...

Eugen Schauman ei ole Horst Wessel

Viimeisen kuukauden aikana on uutisiin noussut uusfasistien toiminta ja kansanedustaja Olli Immosen natsimieliset kommentit. Olen tästä aiheesta kirjoittanut ennenkin, koska sotahistoriaharrastukseni takia päädyn ihan liian usein uusnatsien sivustoille. Sanon, että liian usein siksi, että sivustoja on paljon ja ne nousee helposti googlesta esiin, kun hakee jotain toiseen  maailmansotaan liittyvää. Ryhmät ovat ehkä jäsenistöltään pieniä, mutta erittäin tehokkaita tuottamaan vääristynyttä tietoa nettisivuilleen. Hämeen Sanomissa joku yliopiston tutkija kertoi, että nämä ääriliikkeet ovat koko pohjoismaiden laajuisia. Siihen päätelmään riittää kyllä kosmetologinkin järki, koska heidän sivuiltaan näkee heti yhteistyön Ruotsiin ja Tanskaan ja porukkaa organisoidaan Ruotsista käsin. Tämän juttuni aihe on tuo Olli Immosen facebooksivuilleen laittama kuva uusfasistien kunnianosoituksesta Eugen Schaumanin haudalla. Se sai minut raivoihini lähinnä sen takia, että kuka älypää on keksinyt, ...

Tyttö ja nauhuri

Luin joulun tienoilla Maarit Tyrkön kirjan Tyttö ja nauhuri. Maarit Tyrkkö on vuonna-47 syntynyt toimittaja joka teki pitkään työtä Suomen Kuvalehdelle ja myöhemmin toimitti erilaisia tietokirjoja. Tyttö ja nauhuri on kirja hänen suhteestaan Presidentti Kekkoseen. Ostin kirjan siksi, että odotin siinä olevan mielenkiintoisia asioita Suomen lähihistoriasta seitsemänkymmentäluvulta, jolloin oli ETY-kongressi ja Kekkonen viimesiä vuosia presidenttinä. Kirja oli kuitenkin minulle jotenkin vastenmielinen luettava. Se ei ollut pala historiaa, vaan juoruileva kertomus kunnianhimoisesta ja itserakkaasta nuoresta toimittajasta, joka halusi Kekkosen "hovireportteriksi". Maarit Tyrkkö toi heidän suhteensa esiin rakkaustarinana, joka oli kakilla tavoin läheinen. Nyt on tietysti helppo kirjoitella, kun toinen osapuoli ei enää voi kommentoida asiaa. Asetelma tuntuu minusta jollain tavalla epäuskottavalta. Voihan olla, että olen kapeakatseinen ja mielikuvitukseton, koska minulla ei ole o...

Itävalta-Unkarin keisarinna Elisabet

Löysin antikvariaatista hyvin mielenkiintoisen kirja. Se oli Joan Haslipin kirjoittama Keisarinnan yksinäisyys. Sotahistorian lisäksi muukin historia kiinnostaa minua kovasti ja tuo kirja oli erinomainen kuvaus 1800-luvun loppupuolen Euroopan tapahtumista. Ennen kaikkea se oli hyvä kuvaus miten iloisesta, kuusitoistavuotiaasta luonnonlapsesta tulee neuroottinen, itsekeskeinen keisarinna. Tämä Itävalta-Unkarin keisarinna Elisabet eli Sisi, tai Sissi niin kuin me hänet tunnemme, on jäänyt historian kirjoihin paremmin, kuin yleensä naiset. Syynä siihen on ilmeisesti hänen poikkeuksellinen kauneutensa ja erikoinen jatkuva matkustelu. Baijerin ruhtinassukuun kuuluvan Elisabetin ja Itävalta-Unkarin keisari Frans Joosefin avioliitto oli rakkausavioliitto mikä oli hyvin poikkeuksellista sen ajan kuningashuoneissa. Elisabet ja Frans Joosef olivat serkuksia, koska heidän äitinsä olivat sisarukset, se taas oli hyvin tyypillistä valtaapitävien keskuudessa. Siksi heidän joukossaan esiintyikin ta...

Narsistien kirjakevät

Nyt olen kyllä ilkeä tuossa otsikon valinnassa. Se on ihan tahallista, kun olen niin ärsyyntynyt luettuani kolme kirjaa nyt kevät talvella ja jokainen on tosi itsekeskeinen. Luin Jörn Donnerin Mammutin, Matti Klingen Kadonnutta aikaa löytämässä ja Panu Rajalan Lavatähti ja kirjamies. Kaikki kolme kirjoittajaa on varmaan todella älykkäitä miehiä, mutta aivan täynnä itseään. Olen elämäni aikana lukenut tosi suuren määrän kirjoja ja nykyään lähes pelkästään elämäkertoja. Tietysti elämäkerrat kertovat yksittäisestä ihmisestä, mutta ei ne yleensä tällaisia itsekehujen luetteloita ole. Tuo Donnerin Mammutti oli mielestäni huonoimpia kirjoja mitä olen lukenut. Siitä ei tullut, kuin pahamieli, koska Donner haukkui lapsiaan niin rumasti. Se oli myös tosi rivo ja jätti pahan maun suuhun. Ensimmäistä kertaa voin sanoa, että aika meni hukkaan lukiessa. Ainoa minkä siitä kirjasta sain oli uteliaisuus historijoitsija Matti Klingeä kohtaan. Donner useampaan kertaan viittasi kirjassa halveksuvasti ...

Kaikkea se mustasukkaisuus teettää!

Meilä on kotona vakava mustasukkaisuusongelma. Meidän Jösse kissasta on tullut niin mustasukkainen etten olisi ikinä uskonut kissan toimivan sillä tavoin. Olen koko ikäni elännyt kissojen kanssa ja monelta kuullut, että lemmikit voivat olla mustasukkaisia ja nyt se on meillä ihan totta. Jössehän tuli meille veljensä Valtsun kanssa Katilasta vuonna 2007 ja pojat olivat noin 4-5 kk vanhoja. Jösse oli todella arka ja vietti aikaansa sängyn alla. Hain hänet aina töistä tultuani sängyn alta syliini ja hän istui niskassani hiuksieni seassa ja katseli uutta kotiaan. Valtsuhan oli heti rohkea ja vilkas, mutta Jösse parka pelkäsi aivan kaikkea. Meillä oli myös jo ennen poikien tuloa Hertta, joka on puolisen vuotta vanhempi Valtsua ja Jösseä. Jösse leimautui minuun ilmeisesti pienestä pitäen tosi voimakkaasti, kun kaikki uudet asiat tehtiin yhdessä. Uuteen kotiinsa Jösse tutustui sylissäni ja tärkein turvapaikka on vieläkin minun sängyssä petauspatjan alla. Nythän Jösse on jo iso poika ...

Viiksekäs nainen

Karvojen liikakasvu on erittäin hankala ongelma näin kosmetologin näkökulmasta. Mitään pysyvää hoitomenetelmää ei ole ja markkinoilla on ollut vuosien varrella, jos mitä humpuukikonstia. Yleensä ongelma on vaihdevuosi-iän ohittaneilla naisilla, tai nuoremmilla joilla on polykystiset munasarjat. Varsinkin jos kyseessä on hyvin tumma ihminen, niin nuo vääriin paikkoihin kasvavat karvat ovat hyvin näkyviä. Niin naisilla, kuin miehilläkin on kasvoissa karvoitusta joka kuuluu ihoon. Miehellä siitä tulee parta, mutta naisilla se on kevyttä vaaleaa untuvaa. Hormoonien muuttuessa myös naisilla alkaa kasvojen karvat vahvistua ja tummua ja niistä tulee partamaista. Samaan aikaan yleensä sääristä, kainaloista ja käsivarsista karvoitus vähenee, tai loppuu kokonaan. Suurin virhe mitä nainen voi tehdä on alkaa ajamaan kasvojen karvoja sheivaamalla. Se on varma konsti tehdä itselleen oikein vahva parta. Teini-ikäiset pojathan saa partansa vahvistumaan ajamalla sitä ja sama käy myös naisille. Mei...

Epäonnistunut kirjailija ja hylätty taidemaalari

Luin kesällä ilmestyneen uuden kirjan Kolmannen valtakunnan propagandaministeri Joseph Goebbelsistä. Näistä natsihallinnon merkkihenkilöistä on kirjoitettu sadoittain kirjoja ja olen monia niistä lukenutkin. Joten sinänsä ei tässä kirjassa mitään mullistavaa uutta tietoa tullut. Aloin vaan ajattelemaan taas muutamia asioita uudesta näkövinkkelistä. Nykyään, kun puhutaan narsismista niin paljon ja itsekin siitä olen lukenut, niin Goebbelsin persoona on kyllä suoraan alan oppikirjasta. Joseph Goebbels on Albert Speerin ohella minua eniten kiinnostava  natsiministeri. Suoritin joskus Tampereen yliopiston täydennyskoulutusyksikössä viestinnän opintoja ja niissä nousi moneen otteeseen esiin Goebbelsin uraa uurtavat toimintatavat. Goebbelshän oli nero omassa työssään, mutta hän teki työtään pahuuden eteen.Tämän kirjan luettuani tajusin miten saman kaltaisia ja samoista lähtökohdista lähteneitä Goebbels ja Hitler oli. Kumpikin piti itseään väärin ymmärrettynä nerona. Goebbelsin ...

Toisen maailmansodan johtajat

Edelleen luen tuota Antony Beaverin kirjaa Toinen maailmansota. Sivujakin siinä on melkein tuhat, mutta suurin syy hitaaseen lukemiseen on se, että joudun lukemaan muita kirjoja väliin. Beaverin kirjassa on minulle ihan uusia asioita ja niistä pitää välillä lukea lisää muista kirjoista. Antony Beaver on minusta hienosti käsitellyt jokaisen sodan johtajan persoonallisuutta. Minullehan on aina tärkeintä ihminen sodassa ja olen usein miettinyt näiden suurten sotilasjohtajien erikoisia persoonoita. Vain muutama ihminen määräsi koko maailmansodan suunnan. He olivat Churchill, Roosevelt, Stalin, Hitler ja Japanin Tojo. Yksikään heistä ei mielestäni ollut ihan terve persoona ja siihen tulokseen tulen luettuani tätä Antony Beaverinkin näkemystä. Kaikista tervein mieleltään oli ehkä Yhdysvaltojen Roosevelt, hänhän oli polion takia pyörätuolipotilas. Narsismiin viittaava persoonallisuushäiriö hänelläkin ehkä oli ja itseluottamus oli ihan erityistä laatua. Hän myös kykeni manipuloimaan kanssa ...