Ensivuonna 24.10.2027 Suomen Yrittäjänaiset täyttää 80 vuotta ja keväällä 2027 ilmestyy kirja yrittäjänaisten historiasta. Siinä ei kerrota pelkästään meidän yhdistyksestä vaan ylipäätään naisyrittäjyydestä sodan jälkeen.
Historiikki on suuri ponnistus
Olen ollut tekemässä jo 1997 liiton 50-vuotiskirjaa ja aikoinaan vedin tuon juhlavuoden ja juonsin juhlakokoukset. Siitä lähtien olen innokkaasti tutkinut yrittäjänaisyhdistyksen ja naisyrittäjien kehitystä Suomen talouselämässä. Odotamme tästä kirjasta suurta menestystä ja positiivistä julkisuutta naisyrittäjyydelle. Olen itse tuossa historiikkityöryhmässä ja olen siinä lähes ainoa ”maallikko” jäsen, koska kaikki muut ovat ammattilaisia viestintäalan yrittäjiä tai toimittajia. Minun vahvuuteni on tämä historiaosuus, koska tunnen Suomen historiaa kohtuullisen hyvin.
Arvostan kovasti näitä kirjoittamisen ammattilaisia jotka kirjoittavat konkreettisesti tätä kirjaa. Siitä on tarkoitus tehdä mielenkiintoinen ja helposti luettava ihan kaikille. Kohderyhmänä on kaikki suomalaiset ja erityisesti naiset. Haluamme tuoda julki sen panoksen mitä naiset ovat antaneet sodan jälkeiseen yhteiskuntaan talouselämän puolella.
Minua on 30 vuotta kiehtonut tuo liiton perustamisvuosi 1947. Miten on mahdollista, että liitto perustettiin juuri sinä vuonna. Jos se olisi perustettu viisivuotta myöhemmin tai aikaisemmin siinä ei olisi ollut mitään ihmeellistä. Vuosilukuja 1945-48 kutsutaan ”vaaran vuosiksi” ja Suomen itsenäisyys oli veitsen terällä.
Perustamisajankohdan mysteeri
Suomen tilanne oli todella vaarallinen muutama vuosi jatkosodan jälkeen. Suomi hävisi Neuvostoliitolle jatkosodan joka loppui syyskuussa 1944. Suomessa pelättiin täyttä miehitystä ja varustauduttiin sissisotaan. Puolustusvoimat organisoi asekätkennän joka tehtiin miehityksen varalta. Pelättiin myös sisällissotaa ja sitä, että suomalaiset kommunistit kaappaa vallan Neuvostoliiton avulla. Näin tehtiin kaikissa muissa maissa mitkä jäivät Neuvostoliiton valtapiiriin kuten Puola, Unkari, Bulgaria yms. Neuvostoliitto oli myös miehittänyt täysin Baltian maat jotka menettivät itsenäisyytensä puoleksi vuosisadaksi.
Neuvostoliitto oli kommunistivaltio missä yksityisyrittäminen oli kiellettyä ja sitä pidettiin rikoksena. Tämän saman aatteen he veivät koko Itä-Eurooppaan ja Baltiaan. Virolaisia, latvialaisia ja liettualaisia vietiin vankileireille todella suuret määrät ja ihmisiä teloitettiin pienistäkin asioista. Baltiassa moni perhe joutui vankileirille siksi, että heidän suvussaan oli ollut yrittäjiä ennen sotaa 1920-30-luvuilla. Yrittäminen leimasi ihmisen valtion viholliseksi ja tuholaistoiminnaksi josta sai helposti kuoleman tuomion ja myös koko sukua rangaistiin.
Suomessa pelättiin, että meillä käy samalla tavalla kuin muuallakin. Hyvin pian sodan jälkeen suomalaiset kommunistit ja SKDL nousivat valta-asemaan yrittäjyys oli heillekin punainen vaate. Vuonna 1946 SKDL:n Mauno Pekkala nousi pääministeriksi. Tämä oli siis yhteiskunnan tilanne 1947. Mutta mitä teki suomalaiset naisyrittäjät? He perustivat liiton joka ajoi yrittäjien etuja, kannusti yrittäjyyteen ja neuvoivat yrityksen perustamista. Tähän liittoon liittyi naisia sankoin joukoin. Ensimmäisenä vuotena oli perustettu 40 paikallisyhdistystä ympäri Suomea ja jäsenmäärät kasvoivat tuhansiin. Tämä tehtiin hyvin vaarallisena ajankohtana ja aikakaudella jolloin käytettiin vain kirjepostia. Nykyisenä nettiaikakautenakin olisi ihan yletön ponnistus kerätä tuhansia naisia vuodessa yhteisen asian alle.
Tätä mysteeriä olem pohtinut monelta kantilta ja minulle alkoi muotoutumaan ajatus, että yhdistykset saatettiinkin perustaa vanhan toimintamallin päälle. Kaikkien aikojen suurin suomalainen naisjärjestö oli Lotta Svärd (1921-1944) jonka Neuvostoliitto kielsi sodan loputtua syksyllä 1944. Lotta Svärdillä oli noin 250.000 jäsentä joista noin 100.000 teki työtä sotatoimialueella koko talvi-ja jatkosodan ajan. Järjestö perusti kanttiineja, pesuloita, leipomoita ja ruokaloita armeijan avuksi. Lotta Svärd koulutti naisia toimimaan eri töissä, esimiehinä ja johtajina. Tästä koulutuksesta oli suunnaton hyöty sodan jälkeen, kun naiset joutuivat ottamaan lisää vastuuta perheiden elättämiseen.
Lotta Svärd toiminta oli hyvin aktiivista ja yhdistyksiä oli joka paikkakunnalla. Kaikki nämä naiset jäivät tyhjän päälle, kun toiminta kiellettiin. Sitten, kun parin vuoden päästä perustettiin Yrittäjänaiset olisi loogista, että nuo samat naiset jotka olivat aktiivisia lotissa toivat oppinsa ja tarmonsa uuteen yhdistykseen. Moni myös perusti yrityksensä lotissa oppimien taitojen varassa joten Lotta Svärd jäi näin henkisesti elämään, vaikka varsinainen järjestö kiellettiin.
Kosmetologisi Inkeri
Hoitoihin voit varata ajan:
Tekstiviestillä: 050 586 0310
Sähköpostilla: info@kauneushoitolainkeri.fi
⭐️ Ps. Muista osallistua arvontaan! Seuraa ja kommentoi hoitolan uusimpia julkaisuja blogissa (huom. liitä mukaan sähköpostiosoite), Facebookissa ja/tai Instagramissa. Palkintona on 50 euron etukoodi verkkokauppaan, joka arvotaan viikon välein. Seuraavaan arvontaan voit osallistua
01.11-02.11
Facebook ja Instagram eivät ole mukana arvonnassa.
Kommentit
Lähetä kommentti