Palaan nyt yhtenään tähän yrittäjänaisten historiikkiin, kun yritän omalta osaltani auttaa teoksen valmistumista. Minulla ilmeisesti on eniten muistikuvia 1990-luvusta, koska olin silloin liiton varapuheenjohtaja ja itse puheenjohtaja Ritva Sjöholm on jo kuollut.
Neuvostoliitto kaatui ja Baltia itsenäistyi
Nämä muistelut Baltiasta tulee mieleeni, kun luen juuri ilmestynyttä Jussi Niemeläisen kirjaa Muurista muuriin. Siinä käydään läpi näitä entisen Neuvostoliiton ja nykyisen Venäjän ympärillä olevien maiden historiaa ja Baltiasta on paljon mielenkiintoista tietoa.
Varapuheenjohtaja-aikoinani sattui heti koko maailmaa järisyttävä tapahtuma, kun Neuvostoliitto hajosi ja Baltian maat itsenäistyi. Olin silloin aivan liian suurissa saappaissa, koska olin vasta kolmenkymmenen. Toisaalta imin itseeni kaiken oppimisen, mitä vähäkin sain ja onneksi toiset yrittäjänaiset auttoivat ja kannustivat minua lämpimästi.
Itselläni on kaksi järisyttävää kokemusta ja muistikuvaa Baltiasta ja ensimmäinen liittyy diplomaatti/kirjailija Anna Zigureen ja toinen Viron yrittäjänaisiin. Anna Zigure oli ensimmäinen Latvian suurlähettiläs Suomessa ja hän puhuu hyvää suomea ja on valmistunut Tarton yliopistosta. Hän oli yrittäjänaisten liittokokouksessa puhujana joskus 1990-luvulla ja minä juonsin tuon tilaisuuden. Juontajan ominaisuudessa pääsin enemmänkin keskustelemaan Anna Ziguren kanssa ja ihailen häntä edelleenkin suuresti.
Hän kertoi ensin omasta menneisyydestään, kun hänen isoäitinsä oli ollut Siperiassa 1940-50-luvuilla ja useampi sukulainen kuoli kyydityksissä. Mielenkiintoisin asia oli, että hänen oma nykyinen ex-miehensä oli loikannut Amerikkaan 1970-luvulla.
Se kuulosti aivan järkyttävältä, miten minun elinaikanani meidän naapurimaassa voi sellaista tapahtua. Hänen miehensä vaan yhtenä päivänä katosi, eikä tullutkaan kotiin. Ilmeisesti Baltiassa oli selvää, että ihminen, jos katoaa hän on yliloikkari.
Tästä alkoi Ziguren perheen järeät kuulustelut ja vaatimukset kertoa missä mies on. Ymmärtääkseni Anna ei todella tiennyt, että mies aikoo loikata. Sitten hän soitti kuukausien päästä ja kertoi olevansa Amerikassa ja pyysi Annaa myös loikkaamaan. Anna ei halunut jättää kotimaataan ja jäi Latviaan.
Tuo kertomus sai tuntemaan itseni pullamössösukupolven edustajaksi, kun meillä on ollut kaikki yltäkylläisyys lapsesta asti ja heillä ei ollut mitään.
Terveyssiteet oli suuri ylellisyys, tulitikuista oli jatkuva puute ja kynien ja paperien hinnat oli pilvissä. Yksityishenkilö ei saanut omistaa kirjoituskonettakaan saati sitten jotain monistuslaitetta. Puhelimen saamiseen oli kymmenien vuosien jonot.
Palautan tätä siksikin mieleeni, että osaisin olla kiitollisempi oman elämäni helppoudesta.
Viron yrittäjänaiset
Tämän tarinan olen varmaan kirjoittanut ennenkin tässä blogissa, mutta teen sen nyt uudestaan. Tarina on niin järkyttävä, että sitä voi kirjoittaa ja lukeakin useampaan kertaan.
Yrittäjänaisten Keskusliitto kävi ensimmäistä kertaa Tallinnassa tutustumassa Viron yrittäjänaisiin 1990-luvun alkupuolella. Itsenäistymisestä oli ehkä viitisen vuotta ja emme ymmärtäneet yhtään mikä tilanne siellä edelleen oli.
Me luulimme menevämme neuvottelemaan yhteistyöstä ja solmimaan kauppasuhteita ja neuvomaan miten Suomessa toimiin Naisyrittäjyyskeskus ja tämä meidän yrittäjänaisten yhdistys. Tarkoituksemme oli jakaa henkistä tukea ja oppia siitä mitä me Suomessa teimme.
Perille päästyämme tajusin, että olemme aivan väärällä asenteella Virossa. Me emme olleet ymmärtäneet, että kassakoneena oli helmitaulu, kyniä ja paperia ei ollut eikä puhettakaan mistään yhdistystoiminnasta. Sitten yritimme haalia käsilaukkujemme pohjalta mainoskyniä ja jotain puhelinlehtiöitä, kun he olivat odottaneet, että me toisimme edes jotain konkreettista. Emme me olleet ymmärtäneet, että Baltian maat aloittivat kaiken yrittäjyystoiminnan nollapisteestä. Kaikki jotka olivat olleet 1920-30-luvuilla yritystoiminnan kanssa edes tekemisissä kyyditetiin Siperiaan ja lähes varmaan kuolemaan. Ei ollut mitään mallia miten yritykset toimivat.
Kansa oli opetettu olemaan hiljaa, kyselemättä, eikä mitään oma-aloitteelisuutta saanut olla. Tästä pisteestä, kun lähdetään tekemään kannattavia yrityksia niin se on suuri muutos. Koko ihmisen ajattelutapa piti muuttaa ja opetella hymyilemään asiakaspalvelussa, ajattelemaan omilla aivoillaan, ja keksimään uusia ideoita.
Se on sanottava, että mielestäni he ovat toimineet hienosti, kun nykytilanteeseen on päästy. Sitähän ei kukaan tiedä mitä tulevaisuus tuo tullessaan.
Kosmetologisi Inkeri
Hoitoihin voit varata ajan:
Tekstiviestillä: 050 586 0310
Sähköpostilla: info@kauneushoitolainkeri.fi
⭐️ Ps. Muista osallistua arvontaan! Seuraa ja kommentoi hoitolan uusimpia julkaisuja blogissa (huom. liitä mukaan sähköpostiosoite), Facebookissa ja/tai Instagramissa. Palkintona on 50 euron etukoodi verkkokauppaan, joka arvotaan viikon välein. Seuraavaan arvontaan voit osallistua 4.-10.11.
2025.
Facebook ja Instagram eivät ole mukana arvonnassa.
Joko olet liittynyt postituslistalle? Liity nyt ja saat tietoa tarjouksista ja kauneushoitolan tapahtumista! Tilaa uutiskirje tästä
.png)
Kommentit
Lähetä kommentti