En ole pitkään aikaan löytänyt mitään uutta luettavaa sotahistoriasta ja olen tyytynyt lukemaan jo kerran luettua tai jo aikoja sitten ilmestyneitä kirjoja. Ilmeisesti minulla on niin kova tahti kirjojen kulutuksessa ettei kirjailijat kerkiä perässä:).
Historiaan hukkunut
Valoisat kesäyöt houkuttelevat lukemaan pidempään kuin pitäisikään, kun välillä kirjaan uppoutuu niin täysin. Olen ollut koko kesän tiiviisti työssä, mutta kuitenkin minulle on jäänyt aikaa lukemiselle enemmän kuin pitkään aikaan.
Talvemmalla minulla varmaan kuluu aikaa niin paljon iltakokouksiin tai webinaareihin, että lukuaikaa jää vähemmän. Pelkään välillä, että hukun kokonaan johonkin historian uumeniin, kun ajatukseni jumittuu ihan toiseen aikakauteen.
Menetän myös todellisuuden tajun siitä ettei kaikki ihmiset tiedä historiasta juuri mitään. Keväällä olin eräässä tilaisuudessa missä kahvipöytäkeskustelussa puhuttiin kesälomista ja tapahtumista. Minä hehkutin innoissani, että Hattulassa on luento Himmlerin käynnistä Tyrvännössä.
Tuli hetken hiljaisuus ja eräs ikäiseni nainen kysyi oliko se Himmler joku taiteilija johon toinen jatkoi, että eikös se ole säveltäjä. Olin vähän nolona, kun luulin, että kaikki tietävät kuka on Himmler. Yritän välttää sitä, etten liikaa uppoutuisi historiaan ja kuvittele, että kaikki tietää siitä.
Luin kyllä pitkästä aikaa fiktiivistäkin kirjallisuutta sota-ajasta ja harmittelin, kun en ollut aikaisemmin niitä huomannut. Kyse oli Mikko Porvalin Karelia Noir sarjasta, joka kertoo poliisin työstä 1920-1960-luvuilla.
Tykkäsin näistä kolmesta kirjasta tosi paljon, koska kaikki historiatieto oli faktaa. Ihailen ja arvostan Mikko Porvalin tietokirjoja suuresti, mutta en arvannut, että hän kirjoittaa näin hyvää tekstiä dekkariinkin. Nautin siitä, että kirjoissa oli pientä nippelitietoa historiasta jotka huomasi vain alaan vihkiytynyt. Ne oli hienosti sidottu tarinan kulkuun ja jos lukija ei tiennyt mistä oli kysymys se ei varmaan häirinnyt.
Minulle kirjat oli elämys, kun löysin niin monta aika tuntematonta historian vaihetta mitkä sopi tarinaan oikein hyvin.
Uutta ja vanhaa
Ihan juuri ilmestyneistä kirjoista luin Seija Paasosen Taivasta vartioivat naiset: Säälotat 1940-44 ja odotin siltä paljon. Tietysti olen tiennyt sen, että lotat ja muut nuoret tytöt tekivät sotien ajan ilmavalvontaa ja arvioivat säätiloja. Se oli hyvin tärkeää toimintaa ja näitä naisia ei ole tarpeeksi nostettu esiin.
Alkuun tuo kirja olikin ihan kohtuullisen hyvä tietokirja ja antoi yleistietoa säätiloja seuraavista tytöistä ja naisista. Aika pian kirja meni niin yksityiskohtaiseen tietoon säätiloista ettei se enää kiinnostanut näin maallikkoa. Tietysti Seija Paasonen on meteorologi ja alan ammattilainen joten kaikki kunnia hänen selvitystyölle säälottien tehtävistä. Minulle siinä oli liikaa asiaa säätiloista ja jätin kirjan kesken.
Toinen uudempi kirja oli Piia Vuorisen Vaarallisen viekkaita: Naisvakoojien myytti ja vastavakoilun arki ja tämä oli vähän kevyempi tietokirja. Aihe oli uusi, koska naisista sodan toimijoina on kirjoitettu niin vähän. Kirja oli aika kepeä ja viihdyttävä ja sopii hyvin niillekin, jotka harvemmin lukevat tietokirjoja.
Sitten, kun en enää löytänyt mitään uutta päädyin taas Ville Ropposen ja Ville-Juhani Sutisen kirjaan Luiden tie: Gulagin jäljillä. Tästä kirjasta löytyy aina jotain uutta, vaikka olen lukenut sen moneen kertaan.
Onhan tuo Neuvostoliiton Gulag ollut niin mahtava järjestelmä, että siitä riittää tarinaa useampaankin kirjaan. Toivottavasti tämä kirja on käännetty venäjäksi ja siellä kansa lukisi millainen maa heillä on.
Toinen moneen kertaan luettu kirja on Anu Vehviläisen Salateitse Saksaan: Hilerin valtakuntaan 1944 lähteneet suomalaiset naiset. Toivoisin, että mahdollisimman moni lukisi tämän tietokirjan kipeästä aiheesta. Näistä rakkaustarinoista suomalaistyttöjen ja saksalaisten sotilaiden välillä liikkuu vieläkin ihan vääriä käsityksiä. Vielä nykyäänkin minulle kerrotaan totuutena niitä huhuja mitä Lapin sodan jälkeen liikkui. Olisi jo aika haudata vanhat valheet ja vaihtaa tieto totuuteen.
Kosmetologisi Inkeri
Hoitoihin voit varata ajan:
Tekstiviestillä: 050 586 0310
Sähköpostilla: info@kauneushoitolainkeri.fi
⭐️ Ps. Muista osallistua arvontaan! Seuraa ja kommentoi hoitolan uusimpia julkaisuja blogissa (huom. liitä mukaan sähköpostiosoite), Facebookissa ja/tai Instagramissa. Palkintona on 50 euron etukoodi verkkokauppaan, joka arvotaan viikon välein. Seuraavaan arvontaan voit osallistua
17.8-23.8.2026
Facebook ja Instagram eivät ole mukana arvonnassa.
%20(94).png)
Kommentit
Lähetä kommentti