Yrittäjänaisten tarina

 Hyvää yrittäjänaistenpäivää! 

Tänään on yrittäjänaisten ja yrittäjien päivä on 5.9. Juhlin tätä päivää Suomen Yrittäjien yrittäjätapahtumassa.

Olen useampaan kertaan kirjoittanut siitä, miten Suomen sodan jälkeinen elämä on kasvattanut Suomen Yrittäjänaiset vahvaksi järjestöksi. Tämä valtakunnallinen keskusliitto perustettiin vuonna 1947 ja olen ollut mukana yhdistyksen historiikin suunnittelussa alusta asti.

Tapahtumia Suomen historiasta

Olen itse kuulunut Hämeenlinnan Seudun Yrittäjänaisiin sen perustamisesta lähtien eli vuodesta 1987. Hämeenlinnan yhdistys on yksi niistä kymmenistä yhdistyksistä, jotka kuuluvat keskusliittoon eli  Suomen Yrittäjänaisiin. 

Minulle tämä suomalaisten yrittäjänaisten historiikki on erittäin merkittävä historiateos ja nyt sitä kokoaa historiikkityöryhmä, johon itsekin kuulun. Olen aina rakastanut historiaa ja tutkinut sitä paljon, mutta tämä yrittäjänaisten historiikki on myös iso palanen omaa elämääni. Itseäni kiinnostaa eniten nuo yrittäjänaisten alkuvuodet, koska liitto on perustettu sellaisessa vaiheessa Suomen menneisyyttä, ettei yrittäjyyttä katsottu suopein silmin. 

Vuonna 1947 Suomessa oli vahva kommunistiaatteen kannatus. Sodan jälkeiset vuodet ja kylmän sodan aika 1947-1991 ovat minulle aikakausi, johon olen perehtynyt jo kymmeniä vuosia monelta kantilta. Suomalaisesta yrittäjyydestä ei voi kertoa ilman perustietoa Neuvostoliitosta, koska se oli niin vahva vaikuttaja meidän talouselämässä. Neuvostoliiton hajoaminenkin 1991 vaikutti koko 1990-luvun Suomen ulkomaankauppaan ja teollisuuteen. Suomalainen vaateteollisuus voi hyvin Neuvostoliiton vaihtokauppatalouden aikoihin, mutta sen kaupan loppuessa tämä naisvaltainen ala joutui suuriin vaikeuksiin. 

Tuon 1990 jälkeiset vuodet ovat jo omia kokemuksiani yrittäjyydestä ja valtakunnallisesta yrittäjänaisten yhdistystoiminnasta. Olin ensimmäistä kertaa Suomen Yrittäjänaisten hallituksessa vuonna 1991 ja siitä lähtien olen ollut tiiviisti mukana tämän valtakunnallisen järjestön toiminnassa.

Näiden ”oman aikakauteni” historiassa on tärkeitä vaiheita juuri Neuvostoliiton hajoaminen joulukuussa 1991. Se oli shokki, joka suisti Suomen ulkomaankaupan täysin raiteiltaan ja muutti asenteen yrittäjyyttä kohtaan täysin. Tämä vaihe olisi jo ihan oman kirjan aihe, koska se oli niin suuri muutos Suomen talouselämässä. Yhtäkkiä yrittäjät nostettiin jalustalle ja meitä alettiin kunnioittamaan. 

Kaksi muuta  tärkeää vaihetta 1990-luvulla oli Suomen liittyminen EU:hun 1.1.1995 ja Suomen liittyminen euroon 1.1.1999. Päällimmäinen muistikuva näistä vuosista on se, miten paljon yrittäjänaisten hallitus kävi eduskunnassa ja tapasimme ministereitä ja kansanedustajia. Yrittäjänaiset ottivat silloinkin hyvin  tiiviisti kantaa Suomen talouselämän tapahtumiin. 

Laskin joskus, että noina vuosina 1991-2015 käytin vähintään neljän viikon työajan joka vuosi yrittäjänaisten yhteisten asioiden hoitamiseen, sekä valtakunnallisesti, että Hämeenlinnassa. Menetetyllä palkalla olisi tehty kymmeniä Karibianristeilyjä tai muuta kivaa:). Maailmaa en ihan muuttanut, mutta itselleni se oli elämän yliopisto, joka opetti minulle suunnattoman paljon. Sitä oppia ja kokemusta ei voi rahalla korvata.

Tarinoita rohkeista naisista

Yrittäminen on aina vaatinut rohkeutta ja hyvää paineen sietokykyä oli vuosisata tai vuosikymmen mikä tahansa. Sotien jälkeen suomalaisten ja koko maailman talouselämällä oli vakavia haasteita. Lapin sota saksalaisia vastaan oli loppunut 27.4.1945 ja Neuvostoliiton Valvontakomissio poistui Suomesta pari vuotta jatkosodan (1941-1944) jälkeen. 

Eurooppa oli toisen maailmansodan jälkeen lähes täysin Neuvostoliiton vaikutuspiirissä. Tämä on ollut aina minulle käsittämätöntä, miten Suomen naiset uskalsivat ja pystyivät perustamaan yrittäjänaisyhdistyksen heti sodan jälkeen 1947. Neuvostoliitossa ja sen vaikutuspiirissä olleissa maissa yrittäjyys oli rikos, josta joutui vankileirille tai jopa teloitettavaksi. 

Suomi oli tiukasti Neuvostoliiton ja Stalinin kontrollissa ja sitä se oli vielä 1980-luvullakin, kun itse aloitin yritykseni. Neuvostoliittohan murskasi täysin monen Euroopan maan itsenäisyyden ja esimerkiksi Puola, Romania, Bulgaria, Itä-Saksa ja Tsekkoslovakia olivat täysin Neuvostoliiton talutusnuorassa.. Baltian maat miehitetiin heti ja niiden maiden miehitys kesti lähes viisikymmentävuotta. Suomi jäi jonkinlaiseen välitilaan ja sai pitää itsenäisyytensä, mutta miehityksen pelko oli konkreettinen liiton perustamisvuonna 1947. 

Puolustusvoimien komentaja Aarne Sihvo nosti armeijan varautumistasoa juuri tuona vuonna, koska niin suuri oli pelko kommunistien vallankumouksesta Neuvostoliiton tuella. Toivottavasti historiikkimme kirjoittajat pystyvät kuvailemaan tuo rankan tilanteen, jossa Suomi oli sodan jälkeen. 

Baltiassa seurasi vankileiri tai kuoleman tuomio niille, jotka olivat olleet yrittäjiä jo ennen Neuvostoliiton miehitystä 1930-luvulla. Lähes yhtä tiukka komento jatkui muissakin itäblokin eli Varsovan Liiton maissa toisen maailmansodan jälkeen ja ihmishenki ei ollut minkään arvoinen. Saksan keskitysleirit muuttuivat Neuvostoliiton keskitysleireiksi, kuten esimerkiksi Sachsenhausenin vankileiri. 

Tässä maailmantilanteessa yrittäjäjärjestön perustaminen oli käsittämättömän rohkea uroteko. Myös suomalaisten oma asenne naisten työnteon ja opiskelun suhteen oli aika kielteinen. Hallituksen tuottama propaganda hehkutti, että viisi vuotta rintamalla olleet nuoret miehet pitäisi päästää yliopistoihin ilman kilpailua naisten kanssa ja naisten pitäisi väistyä. Asenne oli, että naisille riitti vähäisempikin koulutus ja kotiäitiys oli ihailtavaa. 

Kotiinhan naiset eivät voineet jäädä, koska he olivat monessa tapauksessa perheen ainoita elättäjiä. Suomessa oli noin 30,000 sotaleskeä ja haavoittuneita miehiä oli noin 200,000 ja heidän vaimonsa osallistuivat aktiivisesti perheen elättämiseen. 

Uskon, että moni nainen perusti yrityksen pakon edessä,ja niin voi olla nykyäänkin. Ei yksinkertaisesti löytynyt työtä, joten työpaikka oli luotava itse. Moni nainen oli saanut itsevarmuutta yrittäjyyteen lottajärjestössä, joka tuotti kaikki armeijan tarvitsemat leivät, pesulapalvelut oli lottien hallinnassa ja lotat hoitivat myös monen viraston ruokaloita. Sota-aika oli nostanut naisten itsetuntoa, ja he olivat kokeneet, miten hyvin pärjäävät itsenäisessäkin työssä. 

Minulle tämä historiikin tekeminen on hyvin tärkeää, koska olen itse niin paljon osallistunut Suomen Yrittäjänaisten toimintaan. Kuitenkin pystyn olemaan työssä mukana hyvin vähäisessä määrin, koska en ole kirjoittamisen, enkä historian ammattilainen. 

Onneksi toimikunnassa on mukana erittäin päteviä ammattilaisia, jotka ovat saaneet kirjan jo hyvään alkuun. Voin vaan ihailla heidän työtään ja hyviä ideoita. Toivon kuitenkin, että pystyn pikkiriikkisen auttamaan siinä, että näiden upeiden menneisyyden naisten teot ja elämä ei jää unohduksiin, vaan tulee kirjoitetuksi kirjaksi. 

Kosmetologisi Inkeri

Hoitoihin voit varata ajan: 

Tekstiviestillä: 050 586 0310

Sähköpostilla: info@kauneushoitolainkeri.fi

⭐️ Ps. Muista osallistua arvontaan! Seuraa ja kommentoi hoitolan uusimpia julkaisuja blogissa (huom. liitä mukaan sähköpostiosoite), Facebookissa ja/tai Instagramissa. Palkintona on 50 euron etukoodi verkkokauppaan, joka arvotaan viikon välein. Seuraavaan arvontaan voit osallistua 21.-27.10.

2025.

Facebook ja Instagram eivät ole mukana arvonnassa.

Joko olet liittynyt postituslistalle? Liity nyt ja saat tietoa tarjouksista ja kauneushoitolan tapahtumista! Tilaa uutiskirje tästä