Kevät ja kesä tuo tullessaan hää-ja morsiusjutut lehtiin ja mainoksiin. Kuuntelin radiosta erästä morsiuspukuliikkeen omistajan haastattelua ja huokailin helpottuneena, kun me emme ole lähteneet morsianjuttuihin mukaan. Hääbisnes on todella suurta bisnestä jenkeissä ja samaa havittelee moni suomalainen yritys. Häät ovatkin suuri asia ravintoloille, ohjelman järjestäjille ja juhlavaateliikkeille.
Meidän yritys ei ole tietoisesti lähtenyt mukaan morsianbisnekseen, koska se ei oikein sovi Marin ja minun ajatusmaailmaan. Suurin syy on se, että emme ole töissä lauantaisin ja suurin osa morsiusmeikeistä tarvitaan silloin. Emme ole myöskään mitenkään keskittyneet meikkeihin, vaikka teemme kyllä meikkejä, jos asiakas tarvitsee meikin arkipäivänä. Myönnän myös, että olen niin paljon enemmän hoitava kosmetologi etten ymmärrä miksi puolivuotta tuhlataan rahaa älyttömästi itseensä ja hoitamiseen ja sitten kaikki loppuu, kuin seinään. Tiedän myös kollegoiden kertomuksista, etä nuo hääpäivät saattavat olla aivan hullun myllyjä ja morsian on melkein psykoottinen. Yhteen päivään panostaminen on mielestäni mennyt ihan överiksi. Sen kuitenkin ymmärrän, että jokainen haluaa olla omissa häissään parhaimmillaan tai lastensa häissä. Kyllä mekin teemme hoitosuunnitelmia, joilla tähdätään johonkin päivämäärään, mutta hoitoja myös jatketaan sen jälkeenkin.
Hyvin usein tuntuu, että nuori morsian on suorastaan naamioitunut hääpäivänään, se on päivä prinsessana ja muulla ei ole väliä. Epäilen myös joskus, että nuorelle naiselle tuo hääjuhla ja oma osuus siinä on tärkeämpi, kuin itse häiden merkitys. Nykyään morsiammelle on tarjolla, vaikka mitä rekvisiittaa. Monella on jo kaksi pukuakin, toinen kirkkoon ja toinen tanssia varten. Kenkiä ainakin pitää olla kahdet, toisilla kävellään ja toisilla tanssitaan. Useimmilla meikki on niin voimakas ettei nuoren naisen oma persoona näy sen takaa ja siinä voi myös tuntea itsensä ihan vieraaksi.
Omat asiakkaani tulevat siksi mieluummin meille meikkiin, kuin jollekin maskeeraajalle, koska me tunnemme ihmisen ja teemme meikistä oman näköisen. Juhla tilanteessa pitääkin huomioida, että kokonaisuus vastaa omaa olotilaa. Koko juhla menee pieleen, kun ei tunnista itseään peilistä, tai jos isovanhemmat ihmettelee, että missä se meidän tyttö onkaan.
Meidän yritys ei ole tietoisesti lähtenyt mukaan morsianbisnekseen, koska se ei oikein sovi Marin ja minun ajatusmaailmaan. Suurin syy on se, että emme ole töissä lauantaisin ja suurin osa morsiusmeikeistä tarvitaan silloin. Emme ole myöskään mitenkään keskittyneet meikkeihin, vaikka teemme kyllä meikkejä, jos asiakas tarvitsee meikin arkipäivänä. Myönnän myös, että olen niin paljon enemmän hoitava kosmetologi etten ymmärrä miksi puolivuotta tuhlataan rahaa älyttömästi itseensä ja hoitamiseen ja sitten kaikki loppuu, kuin seinään. Tiedän myös kollegoiden kertomuksista, etä nuo hääpäivät saattavat olla aivan hullun myllyjä ja morsian on melkein psykoottinen. Yhteen päivään panostaminen on mielestäni mennyt ihan överiksi. Sen kuitenkin ymmärrän, että jokainen haluaa olla omissa häissään parhaimmillaan tai lastensa häissä. Kyllä mekin teemme hoitosuunnitelmia, joilla tähdätään johonkin päivämäärään, mutta hoitoja myös jatketaan sen jälkeenkin.
Hyvin usein tuntuu, että nuori morsian on suorastaan naamioitunut hääpäivänään, se on päivä prinsessana ja muulla ei ole väliä. Epäilen myös joskus, että nuorelle naiselle tuo hääjuhla ja oma osuus siinä on tärkeämpi, kuin itse häiden merkitys. Nykyään morsiammelle on tarjolla, vaikka mitä rekvisiittaa. Monella on jo kaksi pukuakin, toinen kirkkoon ja toinen tanssia varten. Kenkiä ainakin pitää olla kahdet, toisilla kävellään ja toisilla tanssitaan. Useimmilla meikki on niin voimakas ettei nuoren naisen oma persoona näy sen takaa ja siinä voi myös tuntea itsensä ihan vieraaksi.
Omat asiakkaani tulevat siksi mieluummin meille meikkiin, kuin jollekin maskeeraajalle, koska me tunnemme ihmisen ja teemme meikistä oman näköisen. Juhla tilanteessa pitääkin huomioida, että kokonaisuus vastaa omaa olotilaa. Koko juhla menee pieleen, kun ei tunnista itseään peilistä, tai jos isovanhemmat ihmettelee, että missä se meidän tyttö onkaan.
Kommentit
Lähetä kommentti