Olen viime aikoina jutellut monen yrittäjän kanssa, joilla on pieni yritys ja muutama työntekijä. Tuo työnantajan rooli on niin haastava, että moni tekee saman valinnan kuin minä, ettei enää työllistä kuin itsensä.
Halusin olla hyvä työnantaja
Olen aina halunnut olla reilu ja hyvä työnantaja ja oikeudenmukaisuus on minulle tärkeä asia. Halusin aina olla kannustava niille nuorille kosmetologeille, jotka palveluksessani oli. Näin jälkikäteen ajatellen olisi varmaan ollut kannattavampaa tehdä yksin työtä koko nämä vuodet. Nuo työnantajana olleet vuodet tein aivan älyttömästi työtä, että sain tytöille palkan. Kenelläkään heistä ei ollut mitään käsitystä siitä, että heidän pitäisi omalla työllään tienata se palkka mitä he saivat.
Käteen saadun palkan lisäksi menee noin 1,5 kertainen summa näihin sivukuluihin ja että tuo summa tulisi maksettua kosmetologin pitäisi tehdä ainakin pari kasvohoitoa päivässä. Silloin työstä ei vielä jää mitään hyötyä hoitolalle ja työnantajalle.
Yritin järjestää työntekijöilleni monenlaista kivaa, että heillä olisi mukava olla työssä. Vein heitä useamman kerran vuodessa teatteriin ja sen jälkeen syömään ja aina he saivat ottaa lapsensa mukaan. Koulutin heitä hyvin paljon ja yhteisillä koulutuspäivillä vein heitä Helsingissä hyvään ja kuuluisaan ravintolaan syömään. Samoin työntekijäni olivat aina mukana maailmankongresseissa ja olin suomalaisista kosmetologeista ainoa joka otin työntekijäni mukaan. Kävimme Australiassa, Amerikassa ja monessa Euroopan maassa. Mitään kiitosta en kyllä näistä saanut.
Hyväkin voi kääntyä huonoksi
Sitä en oikein ymmärrä vieläkään, miten äkkiä hyvät aikomukseni kääntyikin huonoksi. Olen aina luvannut työntekijöilleni, että he saavat työaikana ilmaiseksi hoitaa äitiään, sisartaan tai puolisoaan. Tämä meni yhden tytön kohdalla siihen, että hän toi parin viikon välein uuden poikaystävän kasvohoitoon. Ajattelin jo, että hoitolassamme käy kohta puolet kaupungin miehistä, enkä sellaista mainetta halua.
Tyttö myös jakeli pitkin ravintoloiden baaritiskejä meidän käyntikortteja ja enkä tästäkään erityisesti pitänyt. Minun oli pakko muuttaa nämä ilmaiset kasvohoidot niin, että ne koski vain äitiä ja sisaruksia ja puoliso unohdettiin. Sitten hän olisi halunnut tuoda näitä poikakavereitaan hoitoon viikonloppuna, kun hoitola oli kiinni ja senkin tyrmäsin. Kasvohoitotuotteet ovat kalliita, eikä ole mitään järkeä tuhlata niitä johonkin satunnaiseen kulkijaan. Tästä sain kyllä kuulla, miten tiukkapipoinen ihminen olen.
Sitten minulla oli tapana maksaa ylityökorvausta yli kello 17.00 menevästä ajasta. Tässä päädyttiin siihen, että viimeisen asiakkaan kasvohoito saattoi kestää kolmekin tuntia ja asiakaskin jo hermostui. Tämän takia menetettiin muutama asiakas, kun heitä makuutettiin turhaa yliaikaa.
Tämäkin etu oli pakko muuttaa niin, ettei ylityökorvausta makseta, jos hoito on venynyt yli siihen normaalisti käytettävän ajan. Maksoin myös provikkaa tuotemyynnistä, ja taas mentiin päin seiniä. Siitä seurasi sellaista väkisin myyntiä, että se nousi puheenaiheeksi somessakin. Jotkut asiakkaat tulivat seuraavana päivänä tuomaan tuotteita takaisin, koska he kokivat, että ne oli väkisin myyty.
Kerran kun yritys saa huonon maineen jossain asiassa sen korjaamiseen menee pitkä aika. Sen myös opin ettei mitään etuja voi antaa, koska niitä käytetään heti väärin. Se oli minulle rankka oppi, koska en aluksi ymmärtänyt mitä kaikkea voi tapahtua. Kuvittelin, että työpaikalla pelaisi joku vastavuoroisuusjärjestelmä, että jos minä olen reilu työntekijälle hänkin olisi minulle. Näin se ei todellakaan mennyt vaan työpaikasta nyhdettiin kaikki irti mitä vaan pystyttiin ja kaikki mahdollinen piti kieltää, koska muuten sitä käytettiin hyväksi.
Valitettavasti tämä kokemukset ovat hyvin yleisiä pienillä työnantajilla. Tiedän, että on olemassa aivan huippuhyviä työntekijöitä, mutta minun kohdalle heitä ei osunut. Voi olla, että olin myös liian pehmeä ja helposti hyväksi käytettävä, mutta kärsin siitä ettei mitään joustoa voinut antaa, ettei se heti kääntynyt minua vastaan.
Kosmetologisi Inkeri
⭐️ Ps. Muista osallistua arvontaan! Seuraa ja kommentoi hoitolan uusimpia julkaisuja blogissa (huom. liitä mukaan sähköpostiosoite), Facebookissa ja/tai Instagramissa. Palkintona on 50 euron etukoodi verkkokauppaan, joka arvotaan viikon välein. Seuraavaan arvontaan voit osallistua 22.-28.7.
2025.
Facebook ja Instagram eivät ole mukana arvonnassa.
Joko olet liittynyt postituslistalle? Liity nyt ja saat tietoa tarjouksista ja kauneushoitolan tapahtumista! Tilaa uutiskirje tästä
No tämä on kyllä niiiin totta – käsitkö sen pointin? Yrittäjänä itsensä työllistäminen on ihan eri asia kuin toistenkin palkanmaksu. Se tuo vastuuta, byrokratiaa ja stressiä, ja raha ei aina seuraa perässä. Iso peukku, että Inkeri nostaa tämän esiin – harva puhuu siitä puhtaasta työnantajan kuormasta. Kannattaa muistaa: jokainen rekry on paitsi mahdollisuus, myös iso askel arjen johtamiseen. 😊
VastaaPoistaOn todettava, että korutonta on kertomaa. Yrittäjän hyvistä ja oikeudenmukaisista aikeista huolimatta kaikki menee aivan vinksalleen. Vaikeata on työntekijöiden ajatuksenjuoksua seurata.
VastaaPoistaMerkillisellä tavalla olen itse ajautunut aivan viime aikoina kahdessakin sosiaalisessa kuviossa samantapaisiin tilanteisiin: kaikki menee aivan vinksin vonksin aikeista ja teoistani huolimatta. Ei voi kuin ihmetellen seurata. Nimimerkki Viimeisetkin sinisilmäisyyden suomut putoilevat. Hah, hah.
Leena