En oikein voi mainostaa mitään kevyttä kesäluettavaa, kun en sellaista itse lue. Olen uppoutunut uudestaan lukemaan tietokirjoja jotka järkyttivät minua jo parikymmentävuotta sitten enkä osaa päästää niistä irti.
Viron kohtalo
Viro on ollut uudestaan itsenäistyneenä yli kolmekymmentävuotta, mutta kaikki noin viisikymppiset muistavat hyvin millainen maa Neuvostoliiton alainen Viro oli. Kaikista Neuvostoliiton alle joutuneista maista juuri Baltia kärsi eniten.
Luen nyt Imbi Pajun kirjaa Torjutut muistot joka ilmestyi jo 2005 ja luin sen jo silloin useampaan kertaan. Nyt, kun itse olen parikymmentävuotta vanhempi osaan taas asettaa asiat uuteen perspektiiviin. Ymmärrän paremmin sen miten menneisyydessä tapahtuneet asiat pysyvät ihmisten muistissa.
Muistan itse todella hyvin asiat 1960-luvun lopulta ja vielä paremmin 1970-luvulta ja näin tekee tietysti ikäiseni virolaiset. Minun kotonani puhuttiin talvisodasta, sisällissodasta ja Venäjän vallan ajasta. Pappani äiti oli syntynyt 1885 ja hänen kauttaan sain autenttista kuvausta miten elämä meni tsaari Nikolai III valtakunnassa. Voin siis samaistua siihen mikä oli Viron historia, koska heidänkin itsenäisyys lähti Venäjän alamaisuudesta.
Viron historia on ollut huomattavasti raadollisempi kuin meillä Suomessa. Tietysti paljon perustui siihen, että Suomi taisteli itsenäisyydestään, mutta Baltian maat eivät. Voi sanoa, että Baltian raiskasi ensin Neuvostoliitto 1940-1941, sitten Saksa 1941-1944 ja lopulta taas neukut 1944-1990.
Neuvostoliitto tappoi suurimman osan kunnanjohtajista, kunnansihteereistä ja entisistä ministereistä heti miehityksen alussa 1940. Vangitsemisen kohteena oli heti älymystö, yrittäjät ja muuten vaikutusvaltaiset henkilöt. Sitten siirryttiin niihin jotka olivat täysin viattomia, mutta vangitsemiskiintiö ja tappamiskiintiö piti saada täyteen.
Itse ihmettelen aina tätä sinnikkyyttä tavallisten ihmisten tuhoamiseen. Se oli Hitlerillä ja Stalinilla ja se vei tosi paljon voimaa heidän sotatoimiltaan. Ihmettelen miten viime hetkillä Neuvosoliitto järjesti ensimmäisen suurkuljetuksen Gulagiin kesäkuussa 1941.
Viron ensimmäinen kuljetus Siperiaan tehtiin 14.6-41 ja siinä mukana olleista 28% oli pikkulapsia. Saksa miehitti Viron 8.7-41. Puna-armeija ehti juuri ja juuri alta pois, mutta siitä huolimatta piti hoitaa kuljetukset Siperiaan.
Ukrainan kohtalo
Koko ajan tätä Imbi Pajun kirjaa lukiessani mietin nykyistä Ukrainan tilannetta. Kirjan ilmestyttyä 2005 en voinut kuvitellakkaan, että jouduttaisiin uudestaan tilanteeseen mitä historiassa tapahtui. Näistä entisten Neuvostoliiton vallassa olleiden maiden kokemuksesta voi vetää suoran yhteyden siihen mitä Ukrainassa tapahtuisi, jos Venäjä saisi vallan.
Kaikki menisi kuin miehitysvallan oppikirjan mukaan. Ensin otetaan haltuun viestintävälineet ja media. Sitten aloitetaan likvidioimaan ihmisiä joilla on yhteiskunnallista merkitystä eli juuri politiikot kaikilta tasoilta, valtion virkamiehet, poliisit ja upseerikunta.
Tämän jälkeen puhdistetaan koulumaailma ja oppikirjat joten nuorison venäläinen propaganda taataan. Sitten käydään kulttuurin kimppuun ja kielletään isänmaalliset kirjat, musiikki ja teatteri. Virossa poltettiin 35.000 kirjaa Neuvostoliiton toimesta 1940. Saksan miehityksen takia jouduttiin hävittämään 125.000 kirjaa ja tämä kertoo siitä miten vaarallista kulttuuri on. Suomessa valtion kulttuurin rahoittaminen on lähes lopetettu ja en usko tämän olevan viisas ratkaisu.
Kommentit
Lähetä kommentti