Meillä on ikävä Valtsua

 Valtsun kuolemasta on nyt yli kuukauden verran, mutta edelleen se on kotona koko ajan mielessä. Näin jälkikäteen vasta ymmärrän miten hallitseva persoona tuo pieni ja reipas kissa oli koko perheellemme niin ihmisille kuin muille kissoillemme. 

Valtsu oli nuorten kissojen tuki ja turva

Vasta nyt olemme alkaneet ymmärtää miten paljon nuo nuoremmat Vinski 6v, Allu ja Vote 4v. Valtsuun tukeutui. Ilmeisesti ne ottivat pentuna Valtsun keinoemokseen. Silloinhan vielä Jössekin eli, mutta sillä oli sydämen vajaatoiminta ja se eleli vähän syrjään vetäytyvää rauhallista elämää.

Varsinkin Vinskin pentuaikoina se oli Valtsun kimpussa koko ajan. Vinskin pentuaika ei ollut paras mahdollinen, koska se olisi tarvinnut toisen ikäisensä leikkikaverin. Meillä oli silloin tarkoitus ottaa kaksi kissaa yhtäaikaa niin kuin aina teemme, mutta korona-aikana kissoja oli vaikea löytää. Vinski oli ainoa mikä oli pentueesta jäljellä joten otimme sen. Nuo meidän Jösse ja Valtsu olivat jo silloin vanhoja herroja joita ei leikkiminen huvittanut.

Vinski suorastaan palvoi Valtsua ihan loppuun saakka. En ole koskaan ennen nähnyt, että kissa tykkää toisesta kissasta niin paljon. Vinski pesi ja pyyhki Valtsua moneen kertaan päivässä ja hyrrytti kovalla äänellä. Yönsä Vinskin nukkui suorastaan Valtsun päällä ja hurina oli äänekästä. Yleensä porukkaan liittyi myös Vote ja ne nukkuivat kolmen kissan kasassa.

Hiukan huvittavaa oli miten Valtsu näihin nuoriin suhtautui. Se ei koskaan itse mennyt niiden viereen eikä ottanut mitään kontaktia. Valtsu otti asian coolisti eikä ihmeemmin välittänyt, vaikka pojat nukkuin sen päällä. Jotenkin tuntui sen ajatuksen olevan, että tämä on nyt vaan pakko sietää. Kaikesta juoksemisesta ja hyppimisestä Valtsu hermostui aika pian. Pikkupojat saa joka ilta juoksupuuskan ja tavarat lentelee ja tätä Valtsu ei sietänyt kuin pikkuhetken. Sen korvien ja niskan asennosta näki, että nyt Valtsulta palaa pinna eikä mennyt kauaa, kun pojat rauhoittuivat nukkumaan. Valtsu oli kyllä niin vahvasti porukan pomo, että sen paikalle on vaikea siirtyä.

Valtsu vilahtaa silmissä

Se on kummallista miten vieläkin olen näkevinäni jostain silmänurkastani, että Valtsu nukkuu tai liikkuu jossain. Välillä ihan kuulen sen askeleet ja sen äänen mitä tuli, kun se hyppäsi sänkyymme. Tiedän tämän jo vanhastaan, että nämä aidon tuntuiset muistikuvat pyörivät päässä noin vuoden verran kissan kuoleman jälkeen. Näin se oli Jössenkin kanssa, että vielä pitkään kuoleman jälkeen se vilahti silmissäni ja Jukalla on ihan sama kokemus.

Surutyö vie pitkään ja välillä ikävä on ylivoimaista. Onhan minulla näistä menetyksistä kokemusta ja välillä iskee ikävä jotain parikymmentävuotta sitten kuollutta kissaa kohtaan. Jokainen kissa on niin oma persoona, että niiden erilaiset tavat on aina muistissa. Valtsu oli aina niin läsnä kaikessa tekemisessä, että se oli kodin sielu. Ei uskoisi, että tuollaisen pienen kissan puuttuminen jättää niin suuren tyhjyyden ja hiljaisuuden. Tuntuu kuin meillä olisi jotenkin kylmää, kalseaa ja liian avaraa. 

Varmaan Vinskillä, Votella ja Allullakin on näitä menetyksen tuntemuksia, mutta kun ne eivät osaa kertoa. Olisi luullut, että niistä joku yrittäisi ottaa pomon paikan, mutta sellaisesta ei ole merkkiäkään. Ihan kuin ne ajattelisivat ettei kukaan voi ottaa Valtsun paikkaa. Konkreettisestihan ne ovat sen osoittaneet, kun Valtsun vakiopaikkoihin ei mennä. Nämä kaksi nojatuolia missä Valtsu aina nukkui ja pikkupojat sen päällä on nyt täysin käyttämättä. Ihan kuin ne olisi pyhitetty Valtsun muistolle.

Kosmetologisi Inkeri

Hoitoihin voit varata ajan: 

Tekstiviestillä: 050 586 0310

Sähköpostilla: info@kauneushoitolainkeri.fi

⭐️ Ps. Muista osallistua arvontaan! Seuraa ja kommentoi hoitolan uusimpia julkaisuja blogissa (huom. liitä mukaan sähköpostiosoite), Facebookissa ja/tai Instagramissa. Palkintona on 50 euron etukoodi verkkokauppaan, joka arvotaan viikon välein. Seuraavaan arvontaan voit osallistua 

22.9-28.9

Facebook ja Instagram eivät ole mukana arvonnassa.