Onkohan meillekin Suomeen rantautunut joku ihmeellinen supernaisten, tai täydellisten naisten rotu? Sen harvan kerran, kun katson jotain TV.stä niin mainokset hehkuttaa välissä jotain ihanaa kotia, tai puutarhaa jota hallitsee joku supernainen. Lehtien sivuilla on upeita kuvia täydellisistä perheistä ja superlahjakkaista lapsista. Luulin aina, että ne supernaiset asuvat vain Kalifornian auringossa tai elelevät New Yorkin mainosvalojen loisteessa. Nyt niitä et voi välttää edes kotisuomessa.
Supernainen on hyvää palkkaa nauttiva, mielellään kansainvälisessä tehtävissä oleva alle nelikymppinen nainen. Hänellä on vähintään kaksi lasta ja ihana aviomies, joka on aivan täydellisen vaimonsa lumoissa. Aviomies nauttii ihkuista ylläreistä ja hemmottelee rakastaan hääpäivänä Tilladerin lahjapaketeilla tai kartanolomalla Englannin maaseudulla. Lapset ovat liikunnallisesti lahjakkaita ja Mozartin veroisia pianisteja jotka käyvät ranskalaista koulua luokkansa priimuksina. Supernainen on viileän tehokas virkanainen viikolla, mutta viikonloppuisin hän on sukurakas huippukokki joka kerää ympärilleen koko perheen ja ystävät. Kesäisin hän harrastaa golfia ja nauttii kaupunkimaratoonien kansainvälisestä tunnelmasta, talvisin liikunnan tarpeen tyydyttää kelomökki Sveitsin alpeilla ja nurkalta lähtevä laskettelurinne. Ennen kaikkea tämä supernainen on kaunis, laiha ja pitkäsäärinen. Hän ei ole grammaakaan lihonnut sitten kahdeksantoistavuotispäivänsä. Tunnistitteko itsenne tuosta kuvauksesta?
Tuossa hölynpölyssä ei ollut totuutta edes siteeksi. Näitä juttuja kuitenkin tulee tuutin täydeltä sekä TV.stä, että lehdistä. Ei ihme, että nuoret ihmiset masentuu ja vähän vanhemmatkin. Välimatka tavallisen arkisen elämän ja näiden unelmien välillä on todella suuri. Jos näille unelmatarinoille antaa liikaa valtaa, tai elämän kokemus ei anna voimia jättää ne omaan arvonsa ne vääristävät minäkuvaa ja kuvaa naiseudesta todella paljon. Niiden rinnalla tavallinen maatiaisnainen ei ole yhtikäs mitään. Omassa työssäni olen alkanut huomaamaan tämän supernaisten vaikutuksen varsinkin teinityttöihin. Ulkonäön merkitys on noussut korostuneeseen arvoon ja aina vain pinnallisimmilla asioilla on suurempi merkitys.
Yritän itse pysyä mahdollisimman paljon jalat maassa, etten ainakaan itse ruokkisi näitä vääristyneitä minä kuvia. Käytin tuossa äsken termiä maatiaisnainen ja minusta se on aika kuvaavaa. Olen ottanut sen kissamaailmasta. Noilla naisten lehtien supernaisilla on joku reppana ylijalostettu rotukissa kainalossaan, jonka ne kumminkin hylkää heti seuraavassa käänteessä. On olemassa myös maatiaiskissoja joita nykyään myös kotikissoiksi sanotaan. Maatiaiskissat ovat yleensä terveitä, sitkeitä ja pitkäikäisiä. Ne ovat ulkonäöltään hyvin monenlaisia, mutta aina yhtä kauniita, kuin rotukissatkin. Minä toivoisin, että maatiaisnaisten rotu nousisi arvoonsa ja heidän persoonallinen kauneutensa ja ennen kaikkea äly ja luonne saisi korkeamman arvon.
Supernainen on hyvää palkkaa nauttiva, mielellään kansainvälisessä tehtävissä oleva alle nelikymppinen nainen. Hänellä on vähintään kaksi lasta ja ihana aviomies, joka on aivan täydellisen vaimonsa lumoissa. Aviomies nauttii ihkuista ylläreistä ja hemmottelee rakastaan hääpäivänä Tilladerin lahjapaketeilla tai kartanolomalla Englannin maaseudulla. Lapset ovat liikunnallisesti lahjakkaita ja Mozartin veroisia pianisteja jotka käyvät ranskalaista koulua luokkansa priimuksina. Supernainen on viileän tehokas virkanainen viikolla, mutta viikonloppuisin hän on sukurakas huippukokki joka kerää ympärilleen koko perheen ja ystävät. Kesäisin hän harrastaa golfia ja nauttii kaupunkimaratoonien kansainvälisestä tunnelmasta, talvisin liikunnan tarpeen tyydyttää kelomökki Sveitsin alpeilla ja nurkalta lähtevä laskettelurinne. Ennen kaikkea tämä supernainen on kaunis, laiha ja pitkäsäärinen. Hän ei ole grammaakaan lihonnut sitten kahdeksantoistavuotispäivänsä. Tunnistitteko itsenne tuosta kuvauksesta?
Tuossa hölynpölyssä ei ollut totuutta edes siteeksi. Näitä juttuja kuitenkin tulee tuutin täydeltä sekä TV.stä, että lehdistä. Ei ihme, että nuoret ihmiset masentuu ja vähän vanhemmatkin. Välimatka tavallisen arkisen elämän ja näiden unelmien välillä on todella suuri. Jos näille unelmatarinoille antaa liikaa valtaa, tai elämän kokemus ei anna voimia jättää ne omaan arvonsa ne vääristävät minäkuvaa ja kuvaa naiseudesta todella paljon. Niiden rinnalla tavallinen maatiaisnainen ei ole yhtikäs mitään. Omassa työssäni olen alkanut huomaamaan tämän supernaisten vaikutuksen varsinkin teinityttöihin. Ulkonäön merkitys on noussut korostuneeseen arvoon ja aina vain pinnallisimmilla asioilla on suurempi merkitys.
Yritän itse pysyä mahdollisimman paljon jalat maassa, etten ainakaan itse ruokkisi näitä vääristyneitä minä kuvia. Käytin tuossa äsken termiä maatiaisnainen ja minusta se on aika kuvaavaa. Olen ottanut sen kissamaailmasta. Noilla naisten lehtien supernaisilla on joku reppana ylijalostettu rotukissa kainalossaan, jonka ne kumminkin hylkää heti seuraavassa käänteessä. On olemassa myös maatiaiskissoja joita nykyään myös kotikissoiksi sanotaan. Maatiaiskissat ovat yleensä terveitä, sitkeitä ja pitkäikäisiä. Ne ovat ulkonäöltään hyvin monenlaisia, mutta aina yhtä kauniita, kuin rotukissatkin. Minä toivoisin, että maatiaisnaisten rotu nousisi arvoonsa ja heidän persoonallinen kauneutensa ja ennen kaikkea äly ja luonne saisi korkeamman arvon.
Hyvä Inkeri!
VastaaPoistaOnneksi joku puolustaa meitä "maatiaisnaisiakin". Ärsyttää todella moni sisustus-ja hääohjelma, kun joku blondattu missukka söpöttelee kokemuksiaan.
Maatiaisnainen, se minäkin olen. Tarkkaa on rahan kanssa, lapset pieniä, rintamamiesmökkiä rempataan ja hyötypuutarha vihdoin kukoistaa ainakin osittain.
VastaaPoistaMeille otettiin maatiaskissoja ja perinnekanoja ja pari suomenrotuista lammasta. Kun köyhtymästä lakataan (= remontti hieman valmistuu), otetaan suomenhevonenkin.
Inkerin kosmetiikkaa osaa meidän isäkin ostaa maatiasnaiselleen, kun se maatiainen semmoisia ronkkuu ja tulee niistä tyytyväiseks (ku se rasvanen iho ja finnit on kurissa ja ihmisennäksenä pysyy pienellä maalaamisella ja ripsivärjäyksillä...).
Tänään maatiasnainen lakkaa varpaansa vadelmanpinkkipunasiksi.
Sama on nähtävissä nuorten naisten muotiblogeissa. Tuntuu, että suureen blogisuosioon pääsevät sellaiset bloggaajat,joilla on eniten rahaa. Jatkuvasti ostetaan toinen toistaan kalliimpia merkkilaukkuja vaatteita, päivittäin käydään lounaalla hienoissa paikoissa, kuvataan lisää ostoksia ja lähdetään lomalle mitä eksoottisimpiin maihin.. Usein nämä bloggaajat opiskelevat jotain todella haluttua alaa ja heillä on kaikilla todella komeat ja urheilulliset poikaystävät.. Voi karu todellisuus iskeä vasten kasvoja niille nuorille tytöille jotka näitä blogeja lukevat, kunhan muuttavat omilleen.. :)
VastaaPoistaMutta siis näiden supernaisten elämästä näytetään vain se tietty hohdokas osa. Ja sosiaalinen media mahdollistaa myös omakuvan manipuloinnin. Siis postaillaan ainoastaan mielenkiintoisia juttuja ja jätetään ne turhat, tylsät ja arkiset jutut taka-alalle. Kukaan ei ilmoita Facebookissa syövänsä aamiaiseksi sitä samaa kaurapuuroa jota joka aamu tulee syötyä. Postaamme Facebookin vain silloin kun ollaan syöty croisantteja (siis ihan suomeksi voisarvia) ja juotu lattea (eli maitokahvia). Eli suodatinlasit päähän...
VastaaPoistaJa entisenä supersuorittajana ja perfektionistina voin kertoa, ettei se jatkuva täydellisyyden tavoittelu johda mihinkään. Ainakaan mihinkään hyvään.
Lähdenkin tästä hakemaan kalorimäärältään optimaalisen annoksen sushia ja lasillisen puolikuivaa luomivalkkaria...
-Laura
Jippii Inkku! Puolusta vaan meitä tavallisia naisia. Teinityttöjen äitinä olen todella huolestunut tästä maailman kuvasta mikä juuri noissa muotiblogeissa ja naisten lehdissä annetaan.
VastaaPoistaEdellinen kirjoittaja on aivan oikeassa, että blogien pitäjät kirjoittavat vain hyvistä jutuista eikä koskaan karusta todellisuudesta. Oletettavasti niissä teksteissä ei ole paljoakaan todellisuutta, vaan ne keksitään itse ja saadaan oma elämä näyttämään filmitähtimäiseltä. Sen kuitenkin nuoret uskovat. Meidän 12v. ja 14v. ovat aivan varmoja, että kaikki on totta ja jotkut ihmiset elävät ihan ihmeellistä elämää. Työpaikkani parikymppisillä tytöillä on ihan suunnattoman suuria odotuksia elämältään. Kuvitellaan pääsevänsä miljonäärin vaimoksi ja elän ihanuuden olevan rahassa.
Huolestuttavan sairasta maailmaa.
Tavallinen äiti
Minunkin pitää kiittää Inkeriä tästä blogista ja näistä hyvistä keskustelun avauksista. Tämä on tietääkseni ainoa muoti-tai kosmetiikkablogi joka on ihan tervettä lukemista teinitytöillekin. Olet erinomainen esimerkki nuorille naisille, meidänkin tytöt ihailevat vaatteitasi ja siistiä meikkiäsi. Tunnemme vapaa-ajallakin ja tytöille on hyvä esimerkki valtava tietomääräsi historiasta, taiteesta ja kulttuurista. On hyvää vastapainoa nuorille naisille nähdä, että voi olla kiinnostunut ulkonäöstään ja muodista ja siitä huolimatta olla jalat maassa.
VastaaPoistaVaatimukset ulkonäölle on nykynaisilla on ihan valtavat. Pitäisi olla hoikka, mutta iso rintainen. Pituutta pitää olla, mutta ei liikaa. Ihon pitäisi olla virheetön ja meikin aina täydellisen. Tärkeintä kuitenkin on, että tulee toimeen itsensä ja muiden kanssa.
Titta
Nyt ihan punastuttaa, kun Titta kehuu. Kiitos kommeteistanne ja hyvä kuulla, että muutkin miettivät miten vääristyneitä juttuja media meille työntää. Itselleni on ollut aina tärkeintä ihmisen luonne ja sivistys. Kaikista eniten ulkonäköön vaikuttaa ihmisen persoona, jos olet ilkeä ihminen se näkyy kyllä naamastakin. Pahan tuulinen ihminen ei ole viehättävä eikä kaunis. Myös se, että ihminen päästää typeryyksiä suustaan pilaa parhaankin ulkonäön.
VastaaPoistaInkeri