Luin viime viikonloppuna kaksi Jelena Bonnerin kirjaa, jotka kertoivat hänen omasta elämästään. Ensimmäinen oli Äitejä ja tyttäriä joka kertoi hänen lapsuuden ja nuoruuden Neuvostoliitosta 1930-luvulla. Toinen oli Yksin yhdessä jossa Bonner kertoi omasta ja puolisona Andrei Saharovin Neuvostoliiton sisäisestä karkoituksesta 1970-80-luvuilla.
Nyt moni lukija varmaan ajattelee kuka ihmeen Jelena Bonner ja Saharov. Oma ikäluokkani ja 80-luvulla aikuisena olleet ehkä muistavat uutisia, joissa jatkuvasti mainittiin Andrei Saharovin nimi. Andrei Saharov ( 1921-1989) oli venäläinen ydinfyysikko joka vaikutti merkittävästi Neuvostoliiton ydinaseen kehittämiseen. Viisikymmentäluvulla hän aktivoitui ihmisoikeustaistelijana ja sai ensimmäisenä venäläisenä Nobelin rauhanpalkinnon 1975. Jelena Bonner oli lääkäri ja avioiduttuaan Saharovin kanssa 1970-luvun alussa hänkin nousi julkisuuteen toisinajattelijana ja neuvostoyhteiskunnan kritisoijana. Andrei Saharov tuomittiin karkoitukseen julkisuutensa ja "väärien" mielipiteidensä vuoksi 1970-luvun lopussa. Häntä ei kuitenkaan voinut päästää Neuvostoliitosta pois koska hän tiesi, niin paljon Neuvostoliiton ydinaseohjelmasta. Hän joutui vaimoineen maan sisäiseen karkoitukseen Gorkin kaupunkiin.
Kirja Äitejä ja tyttäriä kertoi Bonnerin suhteesta äitiinsä ja mummuunsa, mutta kirjassa kerrottiin myös paljon yleensä elämästä Stalinin ajan Neuvostoliitossa. Bonner perhe kuului politiikan "yäluokkaan" koska isä oli kommunistisen puolueen johtohenkilöitä ja myös äiti oli vahvassa asemassa puolueen virkailijana. Kirjassa tuli esille hyvin selvästi miten kommunismin sisäistäneet vanhemmat pitivät kaikkea kaunista ja tunteen omaista porvarillisena ja siis pois suljettuna. Vanhemmat eivät osoittaneet tunteita ja mitään koristeita, tai kukkia ei kotona ollut, huonekalutkin omisti valtio. Sitten vuonna 1937 kaikelta putosi pohja ja alkoi Stalinin puhdistukset. Bonnerin isä vangittiin ja hän katosi, kuolleeksi hänet julistettiin 50-luvulla. Äiti vangittiin heti perään ja hän joutui vankileirille syynä oli kuuluminen valtion vihollisen perheeseen. Näin kävi Jelena Bonnerin lukuisille sukulaisille ja ystäväperheille. Se oli aivan tyypillistä, että ihmisiä vaan katosi. Kukaan ei tiedä miten ja missä he kuolivat ja syynä oli mielivaltainen näytösoikeuden käynnin tuomio joko tuholainen, tai valtion vihollinen. On aivan järkyttävää lukeakin miten kymmenet miljoonat ihmiset elivät pelossa ja miten ihmisiä tapettiin miljoonittain. Heidät joko teloitettiin suoraan, tai suurin osa kuoli leireillä pakkotyöhön ja nälkään. On mahdotonta ymmärtää miten sellainen järjestelmä saattoi pysyä pystyssä, kaikki oli pelkkää keinotekoista teatteria.
Vielä siis meidän aikanammekin Neuvostoliitossa ihmishenki oli täysin arvoton. Saharov pysyi elossa ainoastaan kansainvälisen julkisuuden avulla. Häntä ei uskallettu tappaa, koska hän oli niin tunnettu. Hän oli myös psyykkeeltään niin vahva ettei hän tehnyt itsemurhaa, niin kuin lähes kaikki hänen asemassaan teki. Bonner ja Saharov oli muutamia kertoja nälkälakossa, saadakseen oikeutta. Esimerkiksi Bonnerin miniä pääsi lähtemään miehensä luo Yhdysvaltoihin nälkälakon seurauksena.
Tuntuu järkyttävältä miten lähellä tuo kaikki on ajallisestikin. Olin itse jo 1980-luvulla yrittäjä ja seurasin politiikkaa ja uutisis erittäin aktiivisesti. Olin hyvin tietoinen Andrei Saharovista ja Jelena Bonnerista, mutta tietoni perustui siihen mitä Suomessa uskallettiin uutisoida. Nyt jälkeenpäin tiedän, ettei meidän uutisiin ollut oikein uskomista niihin aikoihin. Tilasin Antikka.comista Saharovin kirjoittamat kirjat ja seuraavaksi kerron niistä, kunhan ehdin ne lukea.
Nyt moni lukija varmaan ajattelee kuka ihmeen Jelena Bonner ja Saharov. Oma ikäluokkani ja 80-luvulla aikuisena olleet ehkä muistavat uutisia, joissa jatkuvasti mainittiin Andrei Saharovin nimi. Andrei Saharov ( 1921-1989) oli venäläinen ydinfyysikko joka vaikutti merkittävästi Neuvostoliiton ydinaseen kehittämiseen. Viisikymmentäluvulla hän aktivoitui ihmisoikeustaistelijana ja sai ensimmäisenä venäläisenä Nobelin rauhanpalkinnon 1975. Jelena Bonner oli lääkäri ja avioiduttuaan Saharovin kanssa 1970-luvun alussa hänkin nousi julkisuuteen toisinajattelijana ja neuvostoyhteiskunnan kritisoijana. Andrei Saharov tuomittiin karkoitukseen julkisuutensa ja "väärien" mielipiteidensä vuoksi 1970-luvun lopussa. Häntä ei kuitenkaan voinut päästää Neuvostoliitosta pois koska hän tiesi, niin paljon Neuvostoliiton ydinaseohjelmasta. Hän joutui vaimoineen maan sisäiseen karkoitukseen Gorkin kaupunkiin.
Kirja Äitejä ja tyttäriä kertoi Bonnerin suhteesta äitiinsä ja mummuunsa, mutta kirjassa kerrottiin myös paljon yleensä elämästä Stalinin ajan Neuvostoliitossa. Bonner perhe kuului politiikan "yäluokkaan" koska isä oli kommunistisen puolueen johtohenkilöitä ja myös äiti oli vahvassa asemassa puolueen virkailijana. Kirjassa tuli esille hyvin selvästi miten kommunismin sisäistäneet vanhemmat pitivät kaikkea kaunista ja tunteen omaista porvarillisena ja siis pois suljettuna. Vanhemmat eivät osoittaneet tunteita ja mitään koristeita, tai kukkia ei kotona ollut, huonekalutkin omisti valtio. Sitten vuonna 1937 kaikelta putosi pohja ja alkoi Stalinin puhdistukset. Bonnerin isä vangittiin ja hän katosi, kuolleeksi hänet julistettiin 50-luvulla. Äiti vangittiin heti perään ja hän joutui vankileirille syynä oli kuuluminen valtion vihollisen perheeseen. Näin kävi Jelena Bonnerin lukuisille sukulaisille ja ystäväperheille. Se oli aivan tyypillistä, että ihmisiä vaan katosi. Kukaan ei tiedä miten ja missä he kuolivat ja syynä oli mielivaltainen näytösoikeuden käynnin tuomio joko tuholainen, tai valtion vihollinen. On aivan järkyttävää lukeakin miten kymmenet miljoonat ihmiset elivät pelossa ja miten ihmisiä tapettiin miljoonittain. Heidät joko teloitettiin suoraan, tai suurin osa kuoli leireillä pakkotyöhön ja nälkään. On mahdotonta ymmärtää miten sellainen järjestelmä saattoi pysyä pystyssä, kaikki oli pelkkää keinotekoista teatteria.
Vielä siis meidän aikanammekin Neuvostoliitossa ihmishenki oli täysin arvoton. Saharov pysyi elossa ainoastaan kansainvälisen julkisuuden avulla. Häntä ei uskallettu tappaa, koska hän oli niin tunnettu. Hän oli myös psyykkeeltään niin vahva ettei hän tehnyt itsemurhaa, niin kuin lähes kaikki hänen asemassaan teki. Bonner ja Saharov oli muutamia kertoja nälkälakossa, saadakseen oikeutta. Esimerkiksi Bonnerin miniä pääsi lähtemään miehensä luo Yhdysvaltoihin nälkälakon seurauksena.
Tuntuu järkyttävältä miten lähellä tuo kaikki on ajallisestikin. Olin itse jo 1980-luvulla yrittäjä ja seurasin politiikkaa ja uutisis erittäin aktiivisesti. Olin hyvin tietoinen Andrei Saharovista ja Jelena Bonnerista, mutta tietoni perustui siihen mitä Suomessa uskallettiin uutisoida. Nyt jälkeenpäin tiedän, ettei meidän uutisiin ollut oikein uskomista niihin aikoihin. Tilasin Antikka.comista Saharovin kirjoittamat kirjat ja seuraavaksi kerron niistä, kunhan ehdin ne lukea.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti