Minua välillä mietityttää mitähän asiakkaat oikein tarkoittavat, kun kysyvät miten minä jaksan tehdä niin pitkän päivän. Itse en oikeastaan huomaa työpäivieni pituutta, jos ei niistä joku huomauta. Silloin pysähdyn itsekin miettimään, että mitenkäs minä oikein jaksan.
Eilen, kun selailin ajanvarauskirjaani, niin huomasin, että ilta-ajat oli jo huolestuttavan pitkälle täynnä. Ei ole kiva sanoa asiakkaalle, että tuleppas sitten joskus huhtikuussa aikaisemmin ei ole aikoja. Päätin lisätä joka iltaan vielä yhden hoidon eli kevään ajan otan viimeisen asiakkaan klo 19.00. Se tarkoittaa sitä, että työpäiväni on ainakin 11 tuntia, viikossa tulee 50-60 työtuntia. En kerro tätä mitenkään valittaakseni, vaan vastaukseksi niihin kysymyksiin miten jaksetaan pitkä työpäivä.
Nykyäänhän olen helpottanut työpäivääni aamusta koska pääsääntöisesti otan ensimmäisen asiakkaan klo 10.00, Mari tulee työhön hiukan aiemmin ja aloittaa usein jo 9.30. Jos olen joka ilta töissä klo 21 saakka yritän järjestää edes yhden aamun aloituksen vasta klo 11. En myöskään pidä mitään erillistä ruokataukoa, vaan syön yleensä salaatin pikaisesti asiakaskortteja täyttäessäni ja välipaloiksi hedelmiä tai herkuttelen pullalla. En koe työpäivääni raskaaksi, mutta sen tiedostan, että arkipäivät olen pyhittänyt ihan työlleni ja kivoille harrastuksille jotka energisoivat minua työpäivän ohella.
Pidän kuitenkin tarkan vaarin siitä, että saan työlleni vastapainoa ja tarvitsen ehdottomasti lepoa ja luovuutta pysyäkseni työkykyisenä. Olen luontaisesti laiska enkä stressaa itseäni tekemättömillä töillä ja valitsen aina mielelläni helpoimman vaihtoehdon. Yrittäjä ei kuitenkaan voi pitää monen viikon lomia, vaan maksimissaan 2 viikkoa peräkkäin on minun mahdollista olla poissa ilman erikoisjärjestelyjä. Mielelläni pidän lyhyitä lomia useamman kerran vuodessa, pidennetty viikonloppu aina silloin tällöin virkistää todella paljon. Lomillani lähden aina ulkomaille, koska parin päivän loma virkistää paljon enemmän, kun on vieraassa ympäristössä. Onneksi nykyään on nämä halpalentoyhtiöt jotka mahdollistaa pienellä rahalla matkustamisen.
Kerron tässä aivan tyypillisestä yrittäjän työelämästä. Suurin osa ystävistäni on yrittäjiä ja heidän työaikansa on aivan samanlainen. Olen itse asennoitunut niin, että työelämäni on tällainen ja on turha siitä ruikuttaa. Pidän työstäni ja asiakkaistani erittäin paljon ja minusta on kaikista mukavinta työaikaa nuo illat, kun puhelin ei enää soi ja voin keskittyä vaan yhteen asiaan. Tiedän myös sen, että jos en saa riittävästi lepoa ja virkistystä en kykene luomaan uutta yrityksessäni ja se koituu kuolemaksi. Omasta mielestäni saan ihan riittävästi virkistystä ja vaihtelua, jotta voin vilpittömästi sanoa jaksavani työssäni erittäin hyvin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti