Harkitse mitä sanot

Tässä keväällä olen muutaman asiakkaan kanssa jutellut miten helposti me naiset arvostellaan toistemme ulkonäköä. Eräs asiakas kertoi, että tuttavanainen kadulla tokaisin ensimmäisenä, että näytätpä kamalalta. Toinen kertoi työkavereiden aina ruotivan jokaisen uuden vaateen perinpohjin ja aina päädytään siihen, että valinta on huono.

Nykyään puhutaan usein kuinka nuorten maailma on niin ulkonäkökeskeinen ja nuorilla tytöillä on paljon traumoja ulkonäkönsä suhteen. Ei mikään ihme, kun me keski-iän ylittäneet naiset näytämme esimerkkiä ja huomautamme, vaan negatiivisistä asioista. En nyt tarkoita, että pitäisi siirtyä amerikkalaiseen tapaan kehua automaattisesti toisen hyvännäköisyyttä. Toisaalta sekin on paljon parempi, kuin töksäyttää jotain ikävää toisen olemuksesta. Jokainen meistä haluaa olla hyvännäköinen toisten silmissä ja joka toista väittää valehtelee itselleen.

Silloin, kun ihmisellä on muutenkin huono päivä, tai vakava huoli elämässään tuntuu kohtuuttomalta, että joku arvostelee ulkonäköä. Yleensä nämä samat ihmiset eivät vahingossakaan kehu, jos toinen näyttää hyvältä. Ei anneta enempää huonoa esimerkkiä nuorisolle, vaan yritetään suitsia suumme. Hyvä tavoite olisi vanha slogan, että kehu nainen päivässä. Voisihan sitä ottaa ihan tavaksi, että aina, kun vilpittömästi huomaa toisen näyttävän hyvältä sanoo sen suoraan.