Kuuntelin Radio Novan jotain hömppäohjelmaa missä kyseltiin kuulijoilta saako poikaystävä, tai puoliso esittää vaatimuksia ulkonäöstä. Joku nuori nainen soitti ohjelmaan ja kertoi muuttaneensa ulkonäköään poikaystävän mieltymysten mukaiseksi. Uusi poikaystävä piti pitkätukkaisista blondeista ja tyttö otti hiusten pidennykset ja vaalennutti hiuksensa. Hänestä oli itsestään selvää, että kun rakastaa toista haluaa ulkonäölläänkin miellyttää läheistään.
Voi hyvät hyssykät sentään, kaikkea sitä kuuleekin. Johtuu varmaan iästänikin, mutta ajattelen asiasta ihan päinvastoin. Jos toista kerran rakastaa, niin hänen ulkonäkönsä saa olla mikä vaan ja se miellyttää silmää. Toisaalta tiedän asiakkaiden ja ystävien kertomuksista, että puoliso voi olla todella ilkeä ja mollata toisen ulkonäköä. Uskoisin, että on tyypillisempää miehille esittää vaatimuksia toisen ulkonäöstä. Harva nainen kai haluaa tummahiuksisen miehen blondaavan hiuksensa siksi, että pitää vaaleatukkaisista miehistä. Tuntuu pahalta ettei ihminen kelpaa rakkaalleen omana itsenään. Ei ihme, että nuoret naiset ja vanhemmatkin muokkaavat ulkonäköään plastiikkakirugilla aina enenevässä määrin. Ihmisellä on niin suuri tarve tulla rakastetuksi ja hyväksytyksi, että moni hakee onnea siitä, kun ulkonäköä muutetaan. Ja mikä suuri pettymys se onkaan, kun ei ole yhtään sen rakastetumpi, tai onnellisempi, vaikka nenä on kapeampi kuin ennen, tai poskipäät korkeammalla.
Vastustan kaikkea toisen ihmisen ulkonäön arvostelua. Esimerkiksi avioero musertaa ihmisen itsetuntoa todella pahasti, mutta jos siihen vielä liittyy se, että lähtevä kumppani mollaa ja haukkuu toisen ulkonäköä, niin muserrus on totaalinen. Jos puoliso käyttäytyy näin rumasti, se kertoo tämän haukkumista harrastavan ihmisen huonosta itsetunnosta. Usein miten hän itse kokee oman ulkonäkönsä tai persoonansa muuten ahdistavan vaillinaiseksi ja sen kestääkseen kohdistaa arvostelun toisiin. Tähän ei ole, kuin yksi neuvo. Älä koskaan usko, jos joku panettelee ulkonäköäsi. En arvosta tipan tippaa ihmisiä, jotka arvostelee toisen ulkonäköä ilkeästi. Sellaista ei tarvitse hyväksyä kenenkään ja kannattaa ehkä miettiä pitääkö sietää sellaista puolisoa tai kumppania jolle ei kelpaa sellaisena, kuin on.
Voi hyvät hyssykät sentään, kaikkea sitä kuuleekin. Johtuu varmaan iästänikin, mutta ajattelen asiasta ihan päinvastoin. Jos toista kerran rakastaa, niin hänen ulkonäkönsä saa olla mikä vaan ja se miellyttää silmää. Toisaalta tiedän asiakkaiden ja ystävien kertomuksista, että puoliso voi olla todella ilkeä ja mollata toisen ulkonäköä. Uskoisin, että on tyypillisempää miehille esittää vaatimuksia toisen ulkonäöstä. Harva nainen kai haluaa tummahiuksisen miehen blondaavan hiuksensa siksi, että pitää vaaleatukkaisista miehistä. Tuntuu pahalta ettei ihminen kelpaa rakkaalleen omana itsenään. Ei ihme, että nuoret naiset ja vanhemmatkin muokkaavat ulkonäköään plastiikkakirugilla aina enenevässä määrin. Ihmisellä on niin suuri tarve tulla rakastetuksi ja hyväksytyksi, että moni hakee onnea siitä, kun ulkonäköä muutetaan. Ja mikä suuri pettymys se onkaan, kun ei ole yhtään sen rakastetumpi, tai onnellisempi, vaikka nenä on kapeampi kuin ennen, tai poskipäät korkeammalla.
Vastustan kaikkea toisen ihmisen ulkonäön arvostelua. Esimerkiksi avioero musertaa ihmisen itsetuntoa todella pahasti, mutta jos siihen vielä liittyy se, että lähtevä kumppani mollaa ja haukkuu toisen ulkonäköä, niin muserrus on totaalinen. Jos puoliso käyttäytyy näin rumasti, se kertoo tämän haukkumista harrastavan ihmisen huonosta itsetunnosta. Usein miten hän itse kokee oman ulkonäkönsä tai persoonansa muuten ahdistavan vaillinaiseksi ja sen kestääkseen kohdistaa arvostelun toisiin. Tähän ei ole, kuin yksi neuvo. Älä koskaan usko, jos joku panettelee ulkonäköäsi. En arvosta tipan tippaa ihmisiä, jotka arvostelee toisen ulkonäköä ilkeästi. Sellaista ei tarvitse hyväksyä kenenkään ja kannattaa ehkä miettiä pitääkö sietää sellaista puolisoa tai kumppania jolle ei kelpaa sellaisena, kuin on.
Hienoa Inkeri! Puhut tärkeästä aiheesta ja täyttä asiaa!
VastaaPoistaLaittakaa muutkin mielipiteitänne asiasta ja kommentoikaa, onko minun mielipiteeni ihan vanhanaikainen.
VastaaPoistaInkeri
Hei!
VastaaPoistaAsiani ei liity mtenkään tähän tekstiin, vaan olen kiinnostunut Dermalogican aurinkorasvoista. Olin alkuviikosta aurinkokeratoosin jäädytyksessä Helsingin Mehiläisessä ja siellä lääkäri suositteli Dermalogican 50 aurinkosuojaa. En ole koskaan kuullutkaan tästä kosmetiikasta ja nyt olen etsinyt netistä tietoa. Mitä tuotteita nyt sitten pitäisi käyttää ja onko pakko olla kaikki iholle käytettävä kosmetiikka Dermalogicaa?
Anteeksi, nyt en heti huomannutkaan tätä hyvää kysymystä. Hyvin monet ihotautilääkärit suosittelevat Dermalogican Solar Defence Boosteria sk 50, koska se on USA: ssa erittäin suosittu tuote. Voin sanoa, että Dermalogican päivänvalosuojatuotteet ovat Suomen markkinoiden parhaat, koska USA:ssa ne luokitellaan lääkeaineisiin ja niiden tutkimukset ja testaukset ovat sen mukaiset.
PoistaTätä Solar Defence Boosteria voi hyvin käyttää niin ettei mikään muu tuote ole Dermalogican sarjasta. Tosin paras tulos saadaan aina, jos kaikki kosmetiikka on samasta sarjasta. Suosittelen tuon Solar Defence Boosterin alle esimerkiksi Multivitamin Power Serum tehotiivistettä, niin iholle tulee myös elvyttävä ja hoitava vaikutusaine.
Inkeri
Edelliselle kommentoijalle sanoisin näin maallikkona, että aurinkosuoja on se tärkein (ja ne Dermalogicalla sattuvat olemaan erityisen hyvät) ja mikäli sinulla ei nykyisillä tuotteilla ilmene mitään ongelmaa ei tarvitse vaihtaa kaikkea Dermalogicaan. Mutta mikäli sinulla on jotain ihohuolia niin Dermalogicalta löytyy kyllä apua melkein kaikkiin ongelmiin.
VastaaPoistaSitten itse aiheeseen. Eli eli... Ulkonäkövaatimuksiin en suostu, mutta toiveita saa kyllä esittää. En missään nimessä ikinä lähtisi muokkaamaan ulkonäköäni miellyttääkseni poikaystävääni. Eihän hän alkujaankaan olisi minuun tykästynyt jos olisin ollut "väärän" näköinen. MUTTA. Tämä ei tarkoita ettenkö joskus voisi käyttää tiettyjä mekkoja tai tehdä jotain kampausta josta olen saanu erityisen paljon positiivista palautetta mieheltäni. Ja melkeinpä poikkeuksetta kysyn poikaystävältäni näytänkö hyvältä kun olemme lähdössä jonnekin. Itsevarmuushan oon kaunista, samoin kuin onnellisuus ja tyytyväisyys omaan itseensä ja oloonsa. Eli uskon hyvän parisuhteen kaunistavan luonnostaan.
Myönnän minäkin kysyväni aika usein mieheltäni mikä vaate näyttää parhaimmalta, tai laitanko tukkani kiinni, vai auki. Tavallaan siinä kysyn toisen mielipidettä ulkonäöstäni, mutta myös mieheni mieltymyksiä. Se varmaan on ihan tavallista, mutta en kyllä värjää hiuksiani mieheni käskystä saati, että hankkisin silikonirinnat. Kokisin äärimmäisen loukkaavana saada häälahjaksi, tai synttärilahjaksi silikonirinnat. Tämäkin on nykyään kuulemma hyvin yleistä, että mies maksaa suurennusleikkauksen, kun haluaa isorintaisen naisen. Voi kissan viikset, kaikkea sitä kuuleekin.
VastaaPoistaInkeri
Tuosta plastiikkakirurgiasta sen verran, että ei siinä ole tietenkään järkeä, jos toimenpiteeseen mennään jonkun muun toiveesta kuin omasta. Minä menin kauneusleikkaukseen omasta halusta (naamaa operoitiin) ja voin kertoa, että olen todellakin onnellisempi nyt, kun kävin leikkauttamassa itseäni vaivaavan ongelman pois. Maksoin hirvittävän summan mutta rahanmeno ei haittaa yhtään, koska leikkaus onnistui hyvin ja näytän mielestäni niin paljon paremmalta.
VastaaPoistaMiehen mielestä näytin ihan hyvältä ennen leikkaustakin ja hän vähän ihmetteli, että mitä oikein touhuan mutta hyväksyi päätöksen, kuten tietysti järkevä ihminen tekeekin.