keskiviikko 8. tammikuuta 2025

Syntisen hyvä kosmetologi

 Pitää taas purkaa tunteitani siihen, miten kosmetologin ammattiin ja työhön vielä nykyäänkin suhtaudutaan. Aika on onneksi parantanut tilannetta, mutta edelleen joudun kokemaan vähättelyä, epäluuloa ja käsityksiä, että olen joku ilotalon madame. 


Vähättely kirpaisee

Työni on minulle hyvin tärkeä asia, ja tiedän olevani ammattini parhaimmistoa. Minua kouraisee tosi syvältä, kun joudun kohtaamaan halveksuntaa ja täysin vääriä käsityksiä. Tilanne on onneksi korjaantunut vuosikymmenten aikana ja onneksi ikäkin suojelee seksuaaliselta häirinnältä. 

Voi kun olisi ollut Me too-liike jo kahdeksankymmentäluvulla, niin olisin ehkä säästynyt monelta mielipahalta. Nykyisin ei seksuaalinen häirintä kohdistu enää minuun ja toivon ettei kukaan nuori kosmetologi joudu kohtaamaan sitä mitä minä koin 1980-luvulla, kun olin parikymppinen ujo maalaistyttö. 

Kuitenkin edelleen joudun joissakin tilanteissa todistamaan, että osaan lukea ja kirjoittaa ja olen ihan järkevä ihminen. Edelleen vähintään pari kertaa vuodessa joku kysyy minulta, onko kosmetologeilla joku koulutus. 

Olen myös tiedostanut, että ikäisteni naisten vähättelyn taustalla on kateus, jota en oikein ymmärrä. En ole kulkenut mitään helppoa tietä lähtiessäni yrittäjäksi 18-vuotiaana, mutta se mahdollisuus on ollut jokaisella. Kuka tahansa voi ryhtyä yrittäjäksi, jos se koetaan niin kadehdittavaksi asiaksi. 

Paljon on ihmisiä jotka eivät oikeasti tiedä mitä kosmetologi tekee ja sen kyllä ymmärrän. Enhän minäkään tiedä joistain ammateista yhtään heidän työnkuvaansa. Sen kyllä huomaa, jos työtäni vähätellään ilkeyttään tai sitten tietämättömyyttään. 

Monelle maalaiskyläni asukkaalle on suuri ihmetyksen aihe miten minä tein töitä korona-aikana, kun kukaan ei järjestänyt mitään juhlia. Heillä on niin sitkeä käsitys, että teen juhlameikkejä päivä toisensa jälkeen ja heille on mysteeri, miten minulla oli korona-aikana töitä. 

Ymmärrän hyvin tämän väärän käsityksen eikä se minua loukkaa, kun huomaan ettei sillä haluta loukata.

Onko meikki syntiä

Oikeastaan tämä juttuni lähti siitä, että olen täysin kyllästynyt kuulemaan paheksuntaa meikkaamisesta. Vähintään kerran kuukaudessa joku ikäiseni tai vanhempi nainen nälväisee meikkaamisesta jotain ilkeää. Minusta se on ilkeää, jos minulle sanotaan päin naamaa, että meikatut naiset on tyhmiä ja näyttävät rumilta. Minä käytän aina meikkiä ja vaikka tuollaiset sanat sanotaan yleistävästi huomaan kyllä, että piikki kohdistuu samalla myös minuun. 

Jouluviikolla törmäsin sattumalta erääseen puolituttuun ja jäin hetkeksi vaihtamaan muutaman sanan ihan kohteliaisuudesta. Hän alkoi heti päivittelemään, miten rumia vanhat meikatut naiset ovat ja miten tyhmää on värjätä tukkaansa vielä vanhanakin. Kuulemma linnan itsenäisyyspäivän juhlissakin näki miten kamalalta vanha nainen näyttää meikissä ja punaisessa tukassa. Kyllähän se osui ja upposi, eikä se takuulla ollut vahinko päivitellä punaisen tukan rumuutta. 

Minulle on myös suuri mysteeri miksi kosmetologilla käynti on syntiä ja hävettävä asia. Syksyllä vakioasiakkaani kertoi olleensa aamupäivällä synttärijuhlissa, kun naapurissa asuva pappi juhli pyöreitä vuosia. Asiakkaani selitti moneen kertaan miten tiukasti hän sanoi miehelleen, ettei sitten saa kertoa, että hänellä on iltapäivällä kasvohoitoaika. Hän oli sitä mieltä, että paikalla ollut seurakunnan väki kauhistuisivat ja paheksuisivat hänen syntiään. 

Sen tiedän satavarmasti, ettei tämä syntikäsitys tule seurakunnasta tai kirkon piiristä. Minulla on ollut jo 1980-luvulta lähtien vakioasiakkaana pappeja sekä miehiä, että naisia ja myös monia muita kirkon työntekijöitä.  En ole koskaan kuullut, että he jakaisivat tämän käsityksen kosmetologin työn syntisyydestä. 

Asiakkaissani kyllä törmään siihen, että he eivät halua meikkiä, koska ovat uskossa ja meikkaaminen on syntiä. Onneksi tätäkin käsitystä kuulen aina vaan harvemmin ja toivon, että kun oma ikäluokkani lähtee joskus manan majoille nuo käsitykset menee mukana. 

Nautitaan me kaikki omalla tavalla kaunistautumisesta, ilman huonoa omaa tuntoa!

Kosmetologisi Inkeri



⭐️ Ps. Muista osallistua arvontaan! Seuraa ja kommentoi hoitolan uusimpia julkaisuja blogissa (huom. liitä mukaan sähköpostiosoite), Facebookissa ja/tai Instagramissa. Palkintona on 50 euron etukoodi verkkokauppaan, joka arvotaan viikon välein. Seuraavaan arvontaan voit osallistua 7.1.-
13.1.2025.

Facebook ja Instagram eivät ole mukana arvonnassa.


Joko olet liittynyt postituslistalle? Liity nyt ja saat tietoa tarjouksista ja kauneushoitolan tapahtumista! Tilaa uutiskirje tästä

1 kommentti:

  1. Anonyymi11:57

    Hallelujaa, paheksuvia asenteita on paljon. Uskomatonta, mitä olet joutunut kuulemaan.
    Itse olen meikkaajana tottunut elämäni aikana uhoon, jonka mukaan en uskalla olla oma itseni. No just, juuri oma itseni olen rohjennut olla, kun olen vähät välittänyt kommenteista.

    Totuuden nimessä on sanottava, että nykyään olen saanut hyvin paljon kohteliaita kommentteja, jopa hyvin nuorilta.

    Meikkini ei ole hyökkäävä: meikkipohja, kahta poskipunaa hyvin häivytettynä, luonnolliset megaripset (siis omat) ja rajaus, joinain päivinä jotain luomiväriä, monina ei. Ja huulipunan ja -kiillon kombo, kulloisenkin inspiraation mukaan.

    Kynnet lyhyet ja lakatut, tai ilman lakkaa.

    Näillä menen ihan oman pääni mukaan.

    Leena

    VastaaPoista