Siirry pääsisältöön

Miten harrastan sotahistoriaa

 Ajattelin, että voisin yrittää hiukan selittää millä tavalla minä harrastan sotahistoriaa, kun se herättää ihmetystä aika usein. Olen ehdottomasti pasifisti, enkä mässäile sodan tuhoilla tai vihollisten suurella tyhmyydellä. 

Luen vain e-kirjoja

Viime aikoina minulle on hoitolaan tuotu erilaisia sotakirjoja, jotka on ajateltu olevan minun kiinnostuksen kohteita. Saan myös paljon tarjouksia, jos ostaisin jotain sotakirjoja. Voin ihan suoraan sanoa, etten ole kiinnostunut paperikirjoista ja ne menee minultakin roskiin. 

Monet 1930-50-luvuilla syntyneet miehet lukivat fiktiivisiä suomalaisia sotakirjoja, kuten Niilo Lauttamuksen, Reino Lehväslaihon, Esa Anttalan tai Atso Haapasen yms.kirjoittamat kirjat ovat. Nyt moni purkaa edesmenneiden vanhempiensa koteja ja sieltä löytyy juuri näitä kirjoja, jotka on kirjoitettu 1950-60-luvuilla. 

Kiinnostus näitä kirjoja kohtaan on erittäin vähäistä ja edes antivariaatit ei niitä juurikaan enää ota. Itse en ole koskaan ollut tipan tippaa kiinnostunut tämän tyyppisestä kirjallisuudesta ja ne eivät missään tapauksessa kuulu harrastukseni piiriin. Olen aikoinani 1980-90-luvuilla kerännyt ne kirjat, mitä olen tarvinnut ja nekin on nyt menossa roskiin. 

Nykyisin ei ole mitään järkeä etsiä tietoja paperikirjoista, kun kaiken löytää parissa minuutissa netistä tai Chat-GPT:stä. En myöskään ole vuosikausiin lukenut paperikirjoja, vaan luen ainoastaan e-kirjoja tai kuuntelen niitä. 

Luen myös tosi valikoivasti sotahistoriaan liittyviä e-kirjoja, koska saan niin paljon enemmän tietoa Maanpuolustuskorkeakoulun julkaisuista, Sotahistoria Seuran keskusteluista ja Yliopistojen väitöskirjoista. 

Olen myös tehnyt selkeän rajauksen harrastuksessani ja selvittelen vain 1900-luvun sotia. En siis tiedä paljon mitään Rooman legioonista, Krimin sodasta tai Isosta vihasta ja ne eivät ole ainakaan tällä hetkellä kiinnostukseni kohteita.

Voittaja kirjoittaa sodan historian

Suomalainen historian tutkimus talvi-ja jatkosodasta on käynyt läpi totaalisen muutoksen. Neuvostoliiton aikoina Suomessa tutkittiin asioita vain sen verran, ettei taatusti ärsytetty naapuria. Ennen 1995-kirjoitetuissa tutkimuksissa ei ole enää juuri mitään, mitä kannattaisi käydä läpi, ja olen ne jo aikoinani lukenut. 

Vasta 2000-luvulla on tullut nuoria sotahistorian asiantuntijoita, jotka ovat tutustuneet asioihin ihan uudella otteella. Vuosi 2022 ja Ukrainan sodan alkaminen muutti myös ajatustapaa talvi-ja jatkosodasta. Tämän hetken tutkijat uskaltavat jo kertoa totuuden Neuvostoliitosta ja Venäjästä. 

Näiden muutosten takia vain sotahistorian uusimmat tutkimukset 2024-26 kiinnostaa minua, koska kaikki sitä vanhemmat olen jo käynyt läpi. Minulla on myös omat suosikkihistorioitsijat joita on Markku Jokisipilä, Lasse Laaksonen, Oula Silvennoinen, Mikko Porvali, Aleksi Mainio,Ville Jalovaara ja Pasi Tuunainen, jotka ovat sotahistorian ammattilaisia ja lähes kaikki väitelleitä tohtoreita. Tiedon haluni siis koskee tämän tyyppistä tutkimusta ja julkaisuja. Seuraan vähintään pari kertaa viikossa, onko jotain mielenkiintoista tietokirjaa tai tutkimusta tulossa, koska nykyään niistä ilmoitetaan jo monta kuukautta etukäteen. Tiedän jo nyt mitä ensi syksynä julkaistaan ja hankin ne yleensä lähes samana päivänä, kun ne julkaistaan. 

Minun tapani harrastaa sotahistoriaa pureutuu paljon syvemmälle, kuin jotkut suurelle yleisölle tarkoitetut kirjat ja elokuvat. Sotahistoria on ihan oma maailmansa ja olen siihen perehtynyt pitkään ja hartaasti.

Kosmetologisi Inkeri


Hoitoihin voit varata ajan: 

Tekstiviestillä: 050 586 0310
Sähköpostilla: info@kauneushoitolainkeri.fi

⭐️ Ps. Muista osallistua arvontaan! Seuraa ja kommentoi hoitolan uusimpia julkaisuja blogissa (huom. liitä mukaan sähköpostiosoite), Facebookissa ja/tai Instagramissa. Palkintona on 50 euron etukoodi verkkokauppaan, joka arvotaan viikon välein. Seuraavaan arvontaan voit osallistua 
26.5-1.6.2026

Facebook ja Instagram eivät ole mukana arvonnassa.

Kommentit

  1. Anonyymi22:15

    Olipa mielenkiintoista luettavaa, kiva kun avasit harrastustasi! Osaatko tai haluatko kertoa, miten päädyit harrastamaan sotahistoriaa? Olen itse kiinnostunut historiasta, mutta en tuolla tasolla perehtynyt sotahistoriaan. Osasitko suositella vasta-alkajalle jotain lähdettä, josta olisi hyvä aloittaa?
    Kiitos myös hyvästä blogista!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kauneushoitola20:23

      Minulta kysytään tosi usein miksi olen päätynyt sotahistorian pariin ja aina pitää vastata etten tiedä. Olen aloittanut jo 10-12-vuotiaana intiaanisodista, USA:n itsenäistymissodasta ja USA:n sisällissodasta ja niistä siirryin 1900-luvun sotiin.
      Suosittelen Antony Beevorin Toinen maailmansota joka on loistava läpileikkaus sodan kokonaisuudesta. Muutkin Beevorin kirjat ovat tosi hyviä.
      Suomen sodista suosittelen Pekka Visurin ja Pasi Kesselin Suomen sodat 1939-1945.
      Maanpuolustuskorkeakoulun sivuilta kohdasta Julkaisut löytyy siellä tehtyjä väitöskirjoja ja tutkimuksia. Ne ovat jo ihan spesiaalia tietoa, mutta kun harrastuksessa etenee pidemmälle alkaa yksityiskohdatkin kiinnostaa.

      Inkeri

      Poista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kenraali ja talousnero Rudolf Walden

Syksyn aikana olen lukenut monia kenraalien elämäkertoja ja ihan ihmettelen mikis en ole aikaisemmin kiinnittänyt enempää huomiota Rudolf Waldeniin. Onkohan niin, että hän on ollut niin voimakkaasti mukana kaikissa Suomen sodan vaiheissa, että hän on jo itsestään selvyys. Mielestäni hän on vaikuttanut Suomen sotimiseen ja torjuntavoittoon ihan yhtä paljon, kuin Mannerheim. Rudolf Walden syntyi Helsingissä 1878 suomenruotsalaiseen pikkuporvarisperheeseen. Rudolf oli ongelmaoppilas koulussa ja ei kunnolla selvinnyt luokaltaan. Vanhemmat päättivät lähettää hänet Haminan kadettikouluun. Se oli aivan oikea päätös, koska kadettikoulussa Rudolfin lahjakkuudet pääsi esiin. Hän oli luonnon lahjakkuus matematiikassa ja sotataktiikassa, nuoresta iästä huolimatta hän oli poikkeuksellisen looginen ja hyvä organisoija. Nopea oppisena, ahkera ja älykkäänä poikana hän oli luokkansa parhainmistoa. Kadettikoulun päätyttyä vuonna 1900 Walden halusi Suomen Kaartin palvelukseen, eikä Venäjälle ja niin se...

Vietnamin sodan syyt ja seuraukset

Suurin osa länsimaisista ihmisistä ei tiedä Vietnamista, kuin sodan ja sen tapahtumia ja syitä ei juuri kukaan muista. Tässä lyhet versio Vietnamin sodasta. Vietnam oli 1850-luvulta lähtien Ranskan siirtomaa, niin kuin naapurimaatkin Laos ja Kamputsea. Nämä kolme maata muodosti Ranskan Indokiinan lähes sadanvuoden ajan. Toisessa maailmansodassa Japani miehitti nämä maat ja oli erittäin julma miehittäjä. Toisen maailmansodan loputtua Ranskan tarkoitus oli ottaa siirtomaansa takaisin, mutta Pohjois-Vietnamista lähtöisin oleva Ho Chi Minh oli koonnut taakseen vahvan itsenäisyysliikkeen. Ho Chi Minh oli kommunisti ja kerron myöhemmissä kirjoituksissani hänestä enemmän. Ho Chi Minhin johdolla Vietkong sissit eli vietnamilaiset kommunistit sotivat Ranskaa vastaan. Kansainvälinen yhteisö päätti Geneven sopimuksessa 1954, että Vietnam jaetaan Etelä-ja Pohjois-Vietnamiin. Etelä-Vietnam lupasi järjestää vapaat vaalit, mutta sitä ei tehty. He tiesivät, että kansa olisi suistanut vallasta s...

Rasvaluomien jäädytys eli kryohoito

Nyt olen perehtynyt ja harjoitellut kryohoitoa , jolla voidaan poistaa varsiluomia eli fibroomia ja rasvaluomia (keratosis seborrhoica). Olen erittäin innostunut menetelmästä, koska nyt voin auttaa monia asiakkaitani. Kryohoito on vanha menetelmä Kysymys ei ole mistään uudesta hoitotavasta, vaan lähes kolmekymmentä vuotta käytössä olleesta menetelmästä, mutta minulla se on uusi. Jäädyttämistä on lääketieteessä käytetty jo viisikymmentä vuotta ja kosmetologien käyttöön se tuli 90-luvulla.  Lääketieteessä käytetään -110-200 asteista hiilihappolunta tai nestemäistä typpeä ja kosmetologi käyttää -80 asteista nestemäistä typpeä ja typpioksidia. Ihotautilääkärit hoitavat jäädyttämällä aurinkokeratoosia ja ihosyövän esiasteita. Kosmetologi hoitaa terveen ihosolukon muodostamia varsi- ja rasvaluomia. Olen yli neljäkymmentä vuotta käsitellyt ihmisen ihoa ja katson jokaista hoitoa aloittaessani onko iho terve vai olisiko jossain kohtaa solumuutoksia. Luotan itseeni täysin, että erotan hyvin ...