Siirry pääsisältöön

Lehmitytöt

 Luin Helsingin Sanomista, että Yle Areenassa on podcast Lehmitytöt 1944 ja minulla on erään asiakkaani tarina asiasta, joka kannattaa tulla kerrotuksi. Tämä lehmien ja eläimien evakuointi on yksi traaginen osa Karjalasta pakenemista.

U


Teinitytöt hoitivat lehmät

Hyvin harva tietää, miten rankka vaihe Suomen sota-ajan historiassa oli, kun kaikki eläimetkin piti evakuoida Karjalasta sisämaahan. Karjalasta tuotiin noin 100.000 lehmää sisä-Suomeen ja niitä tuomassa oli yleensä nuoret tytöt. 

Tästä jatkosodan lopun tapahtumasta kuulin useampaan kertaan eräältä vakioasiakkaaltani ja on hienoa, että asiakkaani ovat luottaneet minuun ja kertoneet elämän tarinoitaan. Tämäkin henkilö on jo kuollut, mutta eli yli yhdeksänkymppiseksi Hämeenlinnassa. 
Sanon tätä tyttöä, vaikka Hilmaksi, mutta se ei ollut hänen oikea nimensä. Tarina alkaa talvisodasta 1939 kun koko syksyn pelättiin sodan syttymistä. Karjalaisia valmisteltiin evakkoon lähtemiseen jo syksyn aikana. 

Taloihin annettiin ohjeet, että kaikki tavarat pitää nimikoida ja mukaan otettavilla eläimillä pitää olla nimi ja osoite kaulassaan. Hilma oli noin 11-12-vuotias ja huolestui, miten hänen rakkaan kissansa kävisi. Hän teki sillekin nahasta kaulapannan ja laittoi siihen nimen ja osoitteen. 
Kun lähdön hetki koitti oli kissa jätettävä kotipihaan, koska oli ehdottomasti kiellettyä ottaa kissoja ja koiria mukaan. Hilman isä irroitti kissan kaulasta nimipannan, ettei se jää siitä mihinkään kiinni ja kissa jäi katsomaan lähtijöiden perään. 

Ennen talvisodan alkua ja sen alkamisen jälkeenkin evakuointia oli tekemässä vielä miehiä tai ainakin vanhoja pappoja ja nuoria miehiä. Siinä vaiheessa ei Hilmakaan vielä joutunut lehmistä vastuuseen. 


Pitkä kävely lehmien kanssa

Hilmankin perhe palasi takaisin kotitilalle jatkosodan alettua ja Suomen vallattua Karjalan takaisin. He ehtivät elämään uudestaan rakennetussa talossaan parisen vuotta. Sitten taas sodan tuulet osuivat karjalaisiin ja jo alkukesästä Hilma ja hänen äitinsä muuttivat takaisin sisämaahan. 

Kesäkuussa alkoi Neuvostoliiton suurhyökkäys ja Hilman iäkäs isä jäi yksin hoitamaan kotitilan evakuointia. Hilmalle tuli suuri huoli isän ja perheen eläinten evakuoinnista. Sotatoimialueelle ei päästetty alle 16-vuotiaita ja Hilma oli vasta 15. Naiset päättivät väärentää Hilman iän ja hän pääsikin lupalappujen kanssa matkustamaan junalla isänsä luo. 
Hilma joutui vastuuseen perheen lehmistä, kun isä joutui auttamaan muissa töissä. Lehmiä ja ihmisiä oli teillä ja poluilla silmänkantamattomiin. Jo ensimmäisen kävelypäivän jälkeen lehmien sorkat olivat veressä, mutta Hilman piti vain pakottaa ne eteenpäin. 

Yöksi pysähdyttiin johonkin pellon reunaan ja Hilma pelkäsi, että yön aikana hänen lehmänsä karkaavat. Hän päätti käpertyä johtajalehmän viereen nukkumaan, että varmasti heräisi, jos se alkaisi liikkua. Sitten Hilmalle tuli uusi huoli, kun hänen kuukautisensa alkoi eikä mukana ollut mitään siteitä. Hän ei kehdannut sellaisesta asiasta puhua vieraille naisille tai isälleen. Hän ratkaisi asian käyttämällä kaulahuiviaan, minkä kävi välillä huuhtomassa, jos puro tai kaivo oli lähellä. Tämä hänen häpeily suretti Hilmaa vielä vanhanakin, koska kyllähän sen olisi voinut kertoa muille naisille. Hän oli kuitenkin nuori tyttö vieraiden ihmisten keskellä eikä uskaltanut pyytää apua.

Hilmalla ja muilla nuorilla tytöillä oli kova huoli miten lehmät jaksaisivat kävellä, kun kunnon ruokaa ei ollut ja vettäkin satunnaisesti. Iltaisin lehmät piti lypsää, vaikka oli kuinka väsynyt, mutta lypsämättä eläimet kärsisivät vielä enemmän. 
He joutuivat kävelemään 5-6 päivää ilman kunnon ruokaa ja suojaa ennen kuin he pääsivät asemalle josta oli junakuljetus sisämaahan. Kaikki lehmät Hilma sai tuotua Hämeenlinnaan, mutta niiden sorkkia piti hoitaa pitkän aikaa.

Tämä oli hyvin tyypillinen tarina mitä sota-ajan nuoret joutuivat kokemaan. Sitten kun asiakkaani oli jo lähellä kahdeksaakymppiä hän alkoi, joka hoitokerralla kertaamaan näitä kokemuksiaan. Itse kuuntelin kyyneleet silmissä ja varsinkin tuo pikkutytön kissan jättäminen koski minuun kovasti. 


Kosmetologisi Inkeri


Hoitoihin voit varata ajan: 

Tekstiviestillä: 050 586 0310
Sähköpostilla: info@kauneushoitolainkeri.fi

⭐️ Ps. Muista osallistua arvontaan! Seuraa ja kommentoi hoitolan uusimpia julkaisuja blogissa (huom. liitä mukaan sähköpostiosoite), Facebookissa ja/tai Instagramissa. Palkintona on 50 euron etukoodi verkkokauppaan, joka arvotaan viikon välein. Seuraavaan arvontaan voit osallistua 
28.4-4.5.2026

Facebook ja Instagram eivät ole mukana arvonnassa.

Kommentit

  1. Anonyymi08:47

    Koskettava tarina

    Täytyy kuunnella tuo yhdeksänosainen podcast tässä vapun tienoolla.
    On ollut kauhea kokemus jättää koko elämänsä lemmikkieläimineen päivineen sodan takia. Onneksi nuo urheat tytöt saattoivat valtavan määrän lehmiä turvaan.

    Leena

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kenraali ja talousnero Rudolf Walden

Syksyn aikana olen lukenut monia kenraalien elämäkertoja ja ihan ihmettelen mikis en ole aikaisemmin kiinnittänyt enempää huomiota Rudolf Waldeniin. Onkohan niin, että hän on ollut niin voimakkaasti mukana kaikissa Suomen sodan vaiheissa, että hän on jo itsestään selvyys. Mielestäni hän on vaikuttanut Suomen sotimiseen ja torjuntavoittoon ihan yhtä paljon, kuin Mannerheim. Rudolf Walden syntyi Helsingissä 1878 suomenruotsalaiseen pikkuporvarisperheeseen. Rudolf oli ongelmaoppilas koulussa ja ei kunnolla selvinnyt luokaltaan. Vanhemmat päättivät lähettää hänet Haminan kadettikouluun. Se oli aivan oikea päätös, koska kadettikoulussa Rudolfin lahjakkuudet pääsi esiin. Hän oli luonnon lahjakkuus matematiikassa ja sotataktiikassa, nuoresta iästä huolimatta hän oli poikkeuksellisen looginen ja hyvä organisoija. Nopea oppisena, ahkera ja älykkäänä poikana hän oli luokkansa parhainmistoa. Kadettikoulun päätyttyä vuonna 1900 Walden halusi Suomen Kaartin palvelukseen, eikä Venäjälle ja niin se...

Vietnamin sodan syyt ja seuraukset

Suurin osa länsimaisista ihmisistä ei tiedä Vietnamista, kuin sodan ja sen tapahtumia ja syitä ei juuri kukaan muista. Tässä lyhet versio Vietnamin sodasta. Vietnam oli 1850-luvulta lähtien Ranskan siirtomaa, niin kuin naapurimaatkin Laos ja Kamputsea. Nämä kolme maata muodosti Ranskan Indokiinan lähes sadanvuoden ajan. Toisessa maailmansodassa Japani miehitti nämä maat ja oli erittäin julma miehittäjä. Toisen maailmansodan loputtua Ranskan tarkoitus oli ottaa siirtomaansa takaisin, mutta Pohjois-Vietnamista lähtöisin oleva Ho Chi Minh oli koonnut taakseen vahvan itsenäisyysliikkeen. Ho Chi Minh oli kommunisti ja kerron myöhemmissä kirjoituksissani hänestä enemmän. Ho Chi Minhin johdolla Vietkong sissit eli vietnamilaiset kommunistit sotivat Ranskaa vastaan. Kansainvälinen yhteisö päätti Geneven sopimuksessa 1954, että Vietnam jaetaan Etelä-ja Pohjois-Vietnamiin. Etelä-Vietnam lupasi järjestää vapaat vaalit, mutta sitä ei tehty. He tiesivät, että kansa olisi suistanut vallasta s...

Rasvaluomien jäädytys eli kryohoito

Nyt olen perehtynyt ja harjoitellut kryohoitoa , jolla voidaan poistaa varsiluomia eli fibroomia ja rasvaluomia (keratosis seborrhoica). Olen erittäin innostunut menetelmästä, koska nyt voin auttaa monia asiakkaitani. Kryohoito on vanha menetelmä Kysymys ei ole mistään uudesta hoitotavasta, vaan lähes kolmekymmentä vuotta käytössä olleesta menetelmästä, mutta minulla se on uusi. Jäädyttämistä on lääketieteessä käytetty jo viisikymmentä vuotta ja kosmetologien käyttöön se tuli 90-luvulla.  Lääketieteessä käytetään -110-200 asteista hiilihappolunta tai nestemäistä typpeä ja kosmetologi käyttää -80 asteista nestemäistä typpeä ja typpioksidia. Ihotautilääkärit hoitavat jäädyttämällä aurinkokeratoosia ja ihosyövän esiasteita. Kosmetologi hoitaa terveen ihosolukon muodostamia varsi- ja rasvaluomia. Olen yli neljäkymmentä vuotta käsitellyt ihmisen ihoa ja katson jokaista hoitoa aloittaessani onko iho terve vai olisiko jossain kohtaa solumuutoksia. Luotan itseeni täysin, että erotan hyvin ...