Kun tässä menneinä viikkoina olen lukenut Windsorin herttuan muistelmia ja Benazir Bhutton elämäkertaa, niin huomaa kuinka erilailla voi asioista ajatella. Windsorin herttua eli Englannin kuningas Edward, joka luopui kruunustaan 1930-luvulla ajatteli siirtomaista ihan omalla tapaansa.
Kruunuprinssinä olessaan 1920-luvulla hän kiersi ympäriinsä Iso-Britannian Imperiumissa, joihin kuului Australia, Kanada, Egypti, Etelä-Afrikka ja Intia vain muutamia mainitakseni. Hän ihasteli 1950-luvulla kirjoittamassaan elämäkerrassa, miten hyvä siirtomaissa oli elää. Intiaa hän piti kirkkaimpana helmenä brittien kruunussa, ja paheksui syvästi Mahatma Gandhin itsenäisyysajatuksia. Hänestä oli suorastaan pöyristyttävää ja järjetöntä, että joku Gandhi alkoi itsenäisyyttä ajaa, ja joku sitä vielä kannattikin.
Kun taas lukee kirjaa Benazir Bhutton näkemyksistä, joka eli jo Intiastakin itsenäistyneessä Pakistanissa, pitää itsestään selvänä, että erilaiset kansat haluavat oman maansa. Pakistan halusi itsenäistyä, koska he olivat muslimeja, ja koko muu Intia oli hinduja. Minusta ihan järkevä syy itsenäistyä.
Arvostan myös kovasti Mahatma Gandhia, että hän pystyi tuon valtaisan työn tekemään kansansa eteen. Aluksi, kun se kaikkien mielestä oli vain mahdotonta unelmaa, taistella vahvaa brittiarmeijaa vastaan, kukaan ei häntä uskonut. Hän ei kuitenkaan lannistunut, ja nykyään on itsestään selvää, että Intia on oma valtionsa.
Arvostan myös kovasti Mahatma Gandhia, että hän pystyi tuon valtaisan työn tekemään kansansa eteen. Aluksi, kun se kaikkien mielestä oli vain mahdotonta unelmaa, taistella vahvaa brittiarmeijaa vastaan, kukaan ei häntä uskonut. Hän ei kuitenkaan lannistunut, ja nykyään on itsestään selvää, että Intia on oma valtionsa.
Sitä en 1970-luvulta muistanut, ennenkuin luin Bhutton kirjan, että Pakistanhan oli kahdessa osassa. Vielä 1960-luvulla oli Itä-Pakistan ja Länsi-Pakistan. Kunnes Itä-Pakistan halusi itsenäistyä, ja Intian avulla he taas taistelivat oman maan eli Bangladeshin. Länsi-Pakistanista tuli se Pakistan minkä nykyään tunnemme.
Historia on niin mielenkiintoista, että vosin penkoa sitä päivätolkulla, viikonloput menee tietojen etsimiseen. Mielenkiintoista on myös miten erilailla ihmiset ajattelevat eri vuosikymmeninä. Myös eri maissa on ihan eri käsitykset asioista, mitään itsestään selvää totuutta ei ole. Siksi ilmeisesti maiden rajat eläkiin koko ajan, Eurooppa on muuttunut täysin 1990-luvulla. Nyt suuria muutoksia on tapahtumassa Lähi-Idässä.
Kommentit
Lähetä kommentti