Dmitri Shostakovsh on varmaan aikakautemme paras venäläinen säveltäjä. Hän kuitenkin teki työnsä kärsien koko ajan Neuvostoliiton diktatuurista. Koko Stalinin vallan ajan Shostakovsh oli hänen silmätikkunsa ja joutui elämään jatkuvan pelon alla. Shostakovsh joutui Stalinin epäsuosioon jo kolmekymmentäluvun lopulla ja oli ihme ettei hän kadonnut Stalinin vainoihin jo silloin.
Saksan hyökättyä Neuvostoliittoon kesällä 1941 Shostakovsh asui Leningradissa ja joutui siis samaan piirityksen kurimukseen mihin koko Leningradin väestö joutui. Silloin Stalin oli armollinen ja evakuoi säjeltäjän perheineen 1942. Ilmateitse Leningradia oli mahdollisuus evakuoida, mutta Stalin antoi siihen luvan, vain harvoille Neuvostoliitolle erittäin tärkeille henkilöille. Tällöin Shostakovsh sai tehtäväkseen säveltää seitsemänen sinfonian, joka kertoi suuresta isänmaallisesta sodasta. Tämä seitsemäs sinfonia onnistui erittäin hyvin ja siitä tuli koko kansakunnalle taistelun symboli. Tuo musiikki oli osa Neuvostoliiton vastarintaa ja antoi kansalle voimaa uskoa voittoon.
Sodan ajan Shostakovsh oli Stalinin suosiossa, mutta kun uudet vainot alkoivat vuonna 1948 säveltäjä oli aivan varma, että nyt oli hänen vuoronsa. Hän vietti kaikki yöt ulkona, kaupungilla kävellen, koska vangitsemiset tehtiin aina aamuyöllä. Jostain kumman syystä hän säilyi silloinkin. Shostakovivsh oli hyvin tuottelias säveltäjä ja koko kansan suosikki, mitä kaikkea hän olisikaan vielä pystynyt tekemään ellei hän olisi ollut Stalinin narun päässä. Stalin leikki hänellä, kuin jojolla välillä päästi lähelleen ja suosioon, välillä työnsi kauas ja antoi pelätä vangitsemista. Tosin se taisi olla aika tyypillistä elämämää Stalinin Neuvostoliitossa.
Saksan hyökättyä Neuvostoliittoon kesällä 1941 Shostakovsh asui Leningradissa ja joutui siis samaan piirityksen kurimukseen mihin koko Leningradin väestö joutui. Silloin Stalin oli armollinen ja evakuoi säjeltäjän perheineen 1942. Ilmateitse Leningradia oli mahdollisuus evakuoida, mutta Stalin antoi siihen luvan, vain harvoille Neuvostoliitolle erittäin tärkeille henkilöille. Tällöin Shostakovsh sai tehtäväkseen säveltää seitsemänen sinfonian, joka kertoi suuresta isänmaallisesta sodasta. Tämä seitsemäs sinfonia onnistui erittäin hyvin ja siitä tuli koko kansakunnalle taistelun symboli. Tuo musiikki oli osa Neuvostoliiton vastarintaa ja antoi kansalle voimaa uskoa voittoon.
Sodan ajan Shostakovsh oli Stalinin suosiossa, mutta kun uudet vainot alkoivat vuonna 1948 säveltäjä oli aivan varma, että nyt oli hänen vuoronsa. Hän vietti kaikki yöt ulkona, kaupungilla kävellen, koska vangitsemiset tehtiin aina aamuyöllä. Jostain kumman syystä hän säilyi silloinkin. Shostakovivsh oli hyvin tuottelias säveltäjä ja koko kansan suosikki, mitä kaikkea hän olisikaan vielä pystynyt tekemään ellei hän olisi ollut Stalinin narun päässä. Stalin leikki hänellä, kuin jojolla välillä päästi lähelleen ja suosioon, välillä työnsi kauas ja antoi pelätä vangitsemista. Tosin se taisi olla aika tyypillistä elämämää Stalinin Neuvostoliitossa.
Kommentit
Lähetä kommentti