Kosmetologilla on vaitiolovelvollisuus

Hyvää joulukuun 17. päivää! Ajattelin ilahduttaa lukijani jokapäiväisellä aforismi-luukulla <3

Pidän erittäin tärkeänä sitä, että kosmetologi ei saa puhua kenellekään niitä asioita, mitä asiakkaalta kuulee. Itselleni tämä on aivan ehdoton asia. eikä tulisi mieleenikään pettää pitkäaikaisten asiakkaitteni luottamusta. 

Ihminen on utelias

Iltapäivälehdistä saa aika usein lukea, miten jossain sairaalassa tai terveysasemalla on urkittu toisten potilastietoja. Tämä on rikos ja yleensä siitä seuraa potkut. Vaitiolovelvollisuus on minulle hyvin tärkeä asia ja seuraan tarkasti yleistä keskustelua mitä aiheesta käydään. Syy tähän on se, että omat potilastietoni on urkittu moneen kertaan. 

Vielä 1980-90-luvulla ei näitä tietoturva-asioita otettu vakavasti, ja silloin moni tyydytti uteliaisuuttaan tutun ihmisen potilastietojen kohdalla. Tiedän tämän konkreettisesti, koska sairaanhoitaja-asiakkaani kertoivat suoraan katsoneensa minun potilaskansioni. Onneksi en 1980-luvulla käynyt kovinkaan usein lääkärissä, mutta tiedän ainakin kaksi tapausta, missä hoitaja kertoi lukeneensa minun tiedot.

 Kummallakin kerralla törmäsin sairaalassa käydessäni tuttuun hoitajaan, ja he sitten kertoivatkin seuraavalla kasvohoitokerralla katsoneensa minun tiedot, kun huomasivat minun käyneen lääkärissä. 

En silloin osannut reagoida asiaan oikeastaan mitenkään, vaikka tiedostin, että he tekivät väärin. Ei minulla ollut mitään kovin erityisiä terveysongelmia, joten en välittänyt, vaikka niitä oli katsottukin.

 Nykyään kyllä harmistuisin suuresti, jos tietäisin jonkun katsoneen vain uteliaisuuttaan minun tietoja. 

Sitten 2000-luvun alussa potilastietoni olivatkin jo uteliaisuutta herättäviä, koska melkein kuolin koeputkihedelmöitykseen. Silloin ei vielä hoitohenkilökuntakaan tiennyt, että niinkin voi käydä ja silloin tähän hyperstimulaatioon kuoli 1-3 naista joka vuosi. Tämä herätti monissa uteliaisuutta ja tietojani katsottiin ilman oikeaa syytä.

Ollessani osastohoidossa tämän hyperstimulaation takia tuttu lääkäri. joka minua hoiti kertoi, että aamulla hänen työhön tullessa minun potilastiedot kulki kädestä käteen kansliassa. Siihen aikaan potilastiedot olivat vielä paperisia. Lääkäri nosti siitä suuren haloon ja osaston ylilääkärikin pahoitteli minulle, että tällaista oli sattunut. Eihän sille enää jälkikäteen mitään voinut, mutta sen opin, että katson tarkasti millaisia tietoja itsestäni annan ja mihin niitä käytetään. 

Vaitiolovelvollisuus

Kaikista harmittavin ja erikoisin tapaus sattui myös 2000-luvun alussa ja se oli sen verran kummallinen juttu, että muistan sen koko ikäni. Olin tuon hyperstimulaation takia useampia vuosia kipuklinikan potilaana, koska se aiheutti neurologisia ongelmia mitkä ovat onneksi nykyään jo ohitse. 

Tapaukseni oli ilmeisesti sen verran mielenkiintoinen, että hoitohenkilökunnan uteliaisuus heräsi. Eräs kasvohoitoasiakkaani oli työharjoittelussa tuolla kipuklinikalla ja hän myönsi lukeneensa potilastietoni. Hänen mielestä siinä ei ollut mitään väärää, koska hän oli osastolla työssä. Tämä asiakas kävi hoidossa aika harvakseltaan eikä hän tuntenut minua mitenkään hyvin. Hän teki minusta ihan vääriä johtopäätöksiä ja sekaantui asioihini ikävästi. 

Erään kerran kasvohoidossa hän oli hyvin tuohtunut minuun ja sätti minua tyhmistä harrastuksistani, koska ei lukeminen ja sotahistoria ollut hänen mielestään harrastuksia. Hän piti käyntejäni kipuklinikalla aivan turhina, koska hänen mielestä vika oli korvien välissä. Hänen mielestä ei minulla ollut mitään neurologista ongelmaa vaan olin luulotautinen ja mielenvikainen. 

Tämä asiakkaani ilmeisesti ajatteli laittavansa minut kerralla ruotuun ja minun olisi pitänyt elää hänen laillaan. Hän hoki moneen kertaan, että hanki itsellesi elämä. Tapaus oli hyvin erikoinen, että lähes tuntematon ihminen kuvitteli minun olevan ihan muuta kuin olin. Hän mittasi minun elämän laatua niillä kriteereillä mitkä sopivat hänen elämäänsä. 

Olen miettinyt tuota tapausta usein, koska se oli niin konkreettinen esimerkki siitä miten vaikea on hyväksyä erilaisuutta. Kun en elänyt elämääni hänen tavalla olin täysin nolla ja yhteiskunnan elätti, kun vielä käytin sairaalan palvelujakin. Tuon tapauksen jälkeen asiakas ei enää koskaan käynyt hoidossa eikä myöskään tervehdi kadulla. 

Hämmästykseni herätti sekin, että hän kuvitteli olleensa oikeutettu lukemaan potilastietoni. Tuntui myös pahalta, että hän teki ihan vääriä päätelmiä luonteestani ja piti minua itsekeskeisenä pintaliitäjänä. Tässä omia kokemuksiani vaitiolovelvollisuudesta ja ymmärrätte varmaan miksi olen varovainen tietojeni antamisessa.

Kosmetologisi, Inkeri

Viime viikon arvonnassa voitti Tuulikki K. joka kommentoi FB puolella, Onnea!

⭐️ Ps. Muista osallistua arvontaan! Seuraa ja kommentoi hoitolan uusimpia julkaisuja blogissa (huom. liitä mukaan sähköpostiosoite), Facebookissa ja/tai Instagramissa. Palkintona on 50 euron etukoodi verkkokauppaan, joka arvotaan viikon välein. Seuraavaan arvontaan voit osallistua 17.-23.12.2024.

Facebook ja Instagram eivät ole mukana arvonnassa.

Joko olet liittynyt postituslistalle? Liity nyt ja saat tietoa tarjouksista ja kauneushoitolan tapahtumista! Tilaa uutiskirje tästä