Haluan kertoa teille ihanasta vanhasta kissaherrasta nimeltään Räppä. Hän on vanhempieni kissa, ja aivan ihmeellinen "tervaskanto" kissaksi.
Koska asumme samassa pihapiirissä vanhempieni kanssa, niin tapaan heidä neljää kissaansa usein. Räppä 21v ja Harmi 20v ovat ihania vanhuksia, ja sitten Kalle ja Väiski samanlaisia nuoria vilistäjiä kuin omat kissammekin. Muistan kun Räppä tuli meille pentuna. Se oli vieroitettu emästä aivan liian varhain, se oli noin 6 viikkoinen meille tullessaan. Se oli isosta pentueesta, muistaakseni niitä oli kahdeksan, ja emolta ei riittänyt maitoa kaikille. Joten Räppä joutui lähtemään maailmalle liian pienenä.
Räppä oli aivan pikimusta söpö pentu, ja annoimme sille aluksi nimen Mustafa. Nimi kuitenkin muuttui aikaa myöden. Räppä oli tosi arka, ja nukkuikin äitini hihassa aina iltaisin TV:tä katsoessa. Hän oli hyvin pieni kokoinen, ja kasvoi aika hitaasti, niin häntä nimitettiin Rääpäleeksi. Myöhemmin nimi alkoi lyhentyä, ja nyt kaikki muistaa enää Räppä tai Räpsy nimen.
Nykyään Räppä ei ole enää niin musta, vaan on alkanut harmaantua, ja kevät auringon myötä turkki on tullut jotenkin punaruskeaksi paikoitellen. Vanhuus tekee muutenkin tehtävänsä, ja vaikka Räppä on hyvin reipas ja terveen oloinen ikäisekseen, se on hyvin kankea. Selvästi huomaa, että nivelkulumat vaivaa, liikkeelle lähtö on hidasta. Hyppäämistä Räppä ei ole tehnyt enää vuoteen. Siinä onkin kova komentaminen, kun Räppä haluaa sohvalle tai sieltä alas, niin käsky tulee niin kimakalla mourulla, että sen varmaan kuulee. Hän on myös hyvin malttamaton odottamaan, heti ensi maukaisusta pitäisi tulla hänet nostamaan, tai alkaa todella kova selitys.
Muuten kuulo ja näkö toimii oikein hyvin, ja ruoka maistuu normaalisti. Päivän touhut on vähän kaventuneet, mieluiten Räppä istuu sisällä, ikkunan edessä ja katselee maailman menoa. Nyt kun on tullut lämmin kesä sää, niin Räppä tykkää makoilla terassilla auringon paisteessa.
Jos Räppä tässä kunnossa pysyy, elinvuosia voi olla vielä muutama jäljellä. Ja kun hän vielä selvästi nauttii elämästään, eikä kärsi kivuista,niin toivottavasti hän on seuranamme vielä kauan.
Koska asumme samassa pihapiirissä vanhempieni kanssa, niin tapaan heidä neljää kissaansa usein. Räppä 21v ja Harmi 20v ovat ihania vanhuksia, ja sitten Kalle ja Väiski samanlaisia nuoria vilistäjiä kuin omat kissammekin. Muistan kun Räppä tuli meille pentuna. Se oli vieroitettu emästä aivan liian varhain, se oli noin 6 viikkoinen meille tullessaan. Se oli isosta pentueesta, muistaakseni niitä oli kahdeksan, ja emolta ei riittänyt maitoa kaikille. Joten Räppä joutui lähtemään maailmalle liian pienenä.
Räppä oli aivan pikimusta söpö pentu, ja annoimme sille aluksi nimen Mustafa. Nimi kuitenkin muuttui aikaa myöden. Räppä oli tosi arka, ja nukkuikin äitini hihassa aina iltaisin TV:tä katsoessa. Hän oli hyvin pieni kokoinen, ja kasvoi aika hitaasti, niin häntä nimitettiin Rääpäleeksi. Myöhemmin nimi alkoi lyhentyä, ja nyt kaikki muistaa enää Räppä tai Räpsy nimen.
Nykyään Räppä ei ole enää niin musta, vaan on alkanut harmaantua, ja kevät auringon myötä turkki on tullut jotenkin punaruskeaksi paikoitellen. Vanhuus tekee muutenkin tehtävänsä, ja vaikka Räppä on hyvin reipas ja terveen oloinen ikäisekseen, se on hyvin kankea. Selvästi huomaa, että nivelkulumat vaivaa, liikkeelle lähtö on hidasta. Hyppäämistä Räppä ei ole tehnyt enää vuoteen. Siinä onkin kova komentaminen, kun Räppä haluaa sohvalle tai sieltä alas, niin käsky tulee niin kimakalla mourulla, että sen varmaan kuulee. Hän on myös hyvin malttamaton odottamaan, heti ensi maukaisusta pitäisi tulla hänet nostamaan, tai alkaa todella kova selitys.
Muuten kuulo ja näkö toimii oikein hyvin, ja ruoka maistuu normaalisti. Päivän touhut on vähän kaventuneet, mieluiten Räppä istuu sisällä, ikkunan edessä ja katselee maailman menoa. Nyt kun on tullut lämmin kesä sää, niin Räppä tykkää makoilla terassilla auringon paisteessa.
Jos Räppä tässä kunnossa pysyy, elinvuosia voi olla vielä muutama jäljellä. Ja kun hän vielä selvästi nauttii elämästään, eikä kärsi kivuista,niin toivottavasti hän on seuranamme vielä kauan.
Kommentit
Lähetä kommentti