Inkeri Punakuono

Olen koko kevään jankuttanut auringon vaaroista, ja nyt oma nenä ja posket ovat punaiset ja palaneet. Näin sitä käy, kun ei seuraa omia ohjeitaan.

Olen vielä muutaman päivän Toscanassa kesälomalla, ja eilen vuokrasimme auton. Kiertelimme pikkukyliä, ja kävimme katsomassa Medicien kesähuvilaa, tai siis palatsia. Auto oli Renault, ja laitoin heti merkille, että vaikka se oli tosi pieni, tuulilasi ja näkyvyys oli laaja. Mietin hetken miten pahasti aurinko paistaa ikkunasta sisälle, mutta unohdin asian, koska autokauppiaat väittää, että autonikkunoissa on nykyään lähes täydellinen UV-suoja.

Minulla ei ollut kasvoilla aurinkosuojaa, koska ajattelin aamulla, että laitan meikkiä, joka suojaa todella hyvin. Katsoin kuitenkin hotellin lämpömittaria ja se näytti lähes 40 astetta, niin luovuin meikkauksesta. Sitten istuin autossa, aivan tarjottimella auringolle, ilman mitään suojaa. Auton ilmastointi viilensi ihanasti, ja oli ainoa paikka missä oli hyvä olla.

Palailimme illansuussa hotelliin, ja menimme huoneeseen. Mieheni vilkaisi minua, ja purskahti nauruun todeten Inkeri Punakuono. Katsoin peiliin, ja vasta sisällä huomasin, että nenä ja posket oli aivan palaneet. Siinä oli taas minulle hyvä opetus, vaikka kuvittelen olevani niin täysin tietoinen auringosta, tapahtuu se vahinko minullekin.