Siirry pääsisältöön

Pala Suomen kulttuurihistoriaa

Luin äskettäin kirjan Swanin sisarussarjasta, jotka vaikuttivat Suomen kulttuurielämään monin tavoin. Kirja oli Hellevi Arjavan Swanin tytöt, Hellevi Arjava on itse Anni Swanin pojan Antero Mannisen tytär. Hän siis kirjoitti omasta suvustaan ja kirjailija isoäidistään, mutta Varsin sujuva kynänkäyttäjä hänkin on.

Swanin yhdeksän tytärtä syntyi vuosien 1864-1878 välillä. Maailma oli silloin aivan toisenlainen, varsinkin naisen elämän osalta. Naisten ei ollut mahdollista päästä yliopistoon, vaikka kaikki nuo sisarukset vaikuttavat niin älykkäiltä, että Suomi menetti paljon, kun he eivät saaneet opiskella. Koulutus oli siihen aikaan monen kirjavaa, ja heitäkin opetetiin välillä kotona, välillä jossain väliaikaisissa koululaitoksissa.

Kuitenkin heistä kaikista tuli sivistyneitä, ja oppineita naisia. Hyvin kielitaitoisia myös. He olivat siitä poikkeuksellisia aikalaisiaan, että he kaikki osallistuivat työelämään, vielä naimisiin mentyäänkin. Minun sukupolven naisesta tuntuu aivan kamalalta, että naimisissa oleva nainen ei ollut koskaan itsenäinen, vaan puoliso oli aina hänen edusmiehensä.

Varmaan se tuntuisi kamalalta, myös nykypäivän miehestä, koska se tarkoitti sitä, että perheen ainoa elättäjä oli mies. Säätyläisnainen ei osallistunut työelämään avioitumisensa jälkeen, se ei oikein ollut edes mahdollista, koska he eivät saaneet työtä.

Swanin tytöt olivat tästä poikkeus, ja heitä siitä paljon paheksuttiikin. Saimi Swan oli naimisissa Eero Järnefeltin kanssa, mutta jatkoi näyttelijä uraansa siitä huolimatta. Anni Swan oli naimisissa Ohto Mannisen kanssa ja toimi vapaana kirjailijana. Tosin viisi sisarusta jäi naimattomiksi, ja olivat siksikin vapaita opiskelemaan ja olemaan työelämässä.

Meidänkin aikanamme pitäisi muistaa, ettei naisten asema ole aina ollut näin hyvä. Menneisyyden naiset ovat taistelleet sen puolesta, että me voimme käydä yliopistoa, ja toimia työelämässä.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Vietnamin sodan syyt ja seuraukset

Suurin osa länsimaisista ihmisistä ei tiedä Vietnamista, kuin sodan ja sen tapahtumia ja syitä ei juuri kukaan muista. Tässä lyhet versio Vietnamin sodasta. Vietnam oli 1850-luvulta lähtien Ranskan siirtomaa, niin kuin naapurimaatkin Laos ja Kamputsea. Nämä kolme maata muodosti Ranskan Indokiinan lähes sadanvuoden ajan. Toisessa maailmansodassa Japani miehitti nämä maat ja oli erittäin julma miehittäjä. Toisen maailmansodan loputtua Ranskan tarkoitus oli ottaa siirtomaansa takaisin, mutta Pohjois-Vietnamista lähtöisin oleva Ho Chi Minh oli koonnut taakseen vahvan itsenäisyysliikkeen. Ho Chi Minh oli kommunisti ja kerron myöhemmissä kirjoituksissani hänestä enemmän. Ho Chi Minhin johdolla Vietkong sissit eli vietnamilaiset kommunistit sotivat Ranskaa vastaan. Kansainvälinen yhteisö päätti Geneven sopimuksessa 1954, että Vietnam jaetaan Etelä-ja Pohjois-Vietnamiin. Etelä-Vietnam lupasi järjestää vapaat vaalit, mutta sitä ei tehty. He tiesivät, että kansa olisi suistanut vallasta s...

Kävelevä katastrofi

Loukkaannuin todella syvästi asiakkaani puolesta. Hän oli ollut mukana tapahtumassa missä Raili Hulkkonen neuvoi meikin tekoa. Asiakkaani oli päässyt lavalle meikkimalliksi ja Hulkkonen oli katsonut ihoa nopeasti ja todennut ihon olevan kävelevä katastrofi. Anna positiivista palautetta Kuulostaa aivan kauhealta, että jonkun ihmisen ihoa sanotaan kaiken kansan kuullen käveleväksi katastrofiksi. Syy tähän sanomiseen oli kuullemma se ettei asiakkaallani ollut meikkivoidetta. Hulkkonen haluaisi, että jokainen nainen käyttäisi meikkivoidetta. Tämä on juuri se asia mikä on minua aina häirinnyt ammattikunnassani. Usein kosmetologit ja meikkiammattilaiset nostavat itsensä toisten yläpuolelle ja halveksien moittivat ihmisiä omista korkeuksistaan. Olen kuullut satoja kertomuksia mitä kaikkea on suusta päästetty asiakasta loukaten. Nämä moitteet jää mieleen lopuksi ikää ja tuo vastenmielisyyden koko kosmetologikuntaa kohden. Joillekin syntyy todellinen trauma näin pahoista moitteista ja ne ...

Tali-ihottuma on yleinen ihotauti

 Tali-ihottuma on ihotauti, mitä välillä näen asiakkaiden iholla ja tätä ei välttämättä kaikki kosmetologit tunnista. Tali-ihottumassa iho on yhtä aikaa kuiva sekä rasvainen. Iho hilseilee, kiiltää rasvaisuudesta, punoittaa ja kutisee. Tali-ihottuma vaatii tehokasta kotihoitoa Tali-ihottumasta käytettiin aikaisemmin nimitystä taliköhnä, ja niin minäkin olen sitä oppinut kutsumaan. Tali-ihottuma kuulostaa kuitenkin paremmalta kuin taliköhnä. Tali-ihottuma on suhteellisen yleistä ja sitä sairastaa noin 3-5% suomalaisista.   Vauvoilla ja pikkulapsilla se on yleistä ja sitten murrosiässä ja sen jälkeen se voi röyhähtää uudelleen. Tali-ihottuma on ikävä vaiva, koska se ei välttämättä koskaan parane kokonaan, vaan se voi pulpahdella esiin uudestaan ja uudestaan.  Tali-ihottuma helposti sekoitetaan tavalliseen ihon rasvoittumiseen ja akneen. Tali-ihottuma on näkyvä iho-ongelma, koska se aiheuttaa punoitusta, hilseilyä ja pikkunäppylöitä. Se voi myös kutista ja kirvellä. Tali-iho...