Tänään on viimeinen joulunalushössötyspäivä. Kaupat ovat vielä auki eli yrittäjäkavereillani on tulenpalava kiire. Jokaisella naisella, tai miehellä jolla on vastuu perheen joulusta on kova stressi onko kaikkea hankittu ja kaikki asiat muistettu. Minusta on alkanut tuntumaan, aika harvalle joulu on ilon ja rentoutumisen aikaa.
Olen ollut yrittäjänä yli kolmekymmentävuotta ja seurannut kaupallista kehitystä itse siinä mukana ollen. Tahti on kiihtynyt ihan koko ajan. Kauneushoitola ei ole se tyypillisin paikka joka on joulumyynnin keskiössä, mutta siitäkin huolimatta joulu on meillekin tärkeä osa taloutta. On paljon yrityksiä, joissa vuoden tuloksesta tehdään jopa kolmas osa jouluna. Se tarkoittaa ihan mieletöntä työmäärää ja panostusta joulunaikana. Sanoisin, että viimeisenä kymmenenä vuotena joulu on ollut meidän firmassa aikaa jolloin työnmäärä on lisääntynyt huomattavasti. Normaalina työviikkona minulla on noin 50 työtuntia, mutta joulukuussa se nousee ainakin 70 tuntiin. En mitenkään valita tilannetta, koska yrittäjyys on minun oma valinta ja tietysti on paljon parempi, että työtä on, kun sitä ei olisi.
Tänä jouluna Hämeenlinnassa on ollut jotenkin erityinen tilanne, kun kilpailu Tiiriön ja keskustan välillä kiristyy. Kohta valmistuu moottoritien kate ja siihen oma kauppakeskus, se tuskin on vielä ensi jouluna toiminnassa. Hämeenlinnan keskustan alueen yrittäjät ovat hienosti koonneet voimansa yhteen ja monenlaisia yhteisiä tempauksia on ollut. Siltikin saimme näin joulun alla moitteita Hämeen Sanomien jutussa, ettemme pysty yhteistyöhön. Todella moni keskustan pienyrittäjä loukkantui jutusta, ihan kuin minäkin ja uskon, että keskustelu jatkuu joulumyynnin jälkeen.
Toivon todella, että niissä kodeissa joissa ei olla kaupan kanssa tekemisissä joulu olisi jo rauhoittunut kotioloihin. Minusta tuntuu, että monella meistä naisista on mielikuva aivan täydellisen upeasta joulusta. Joulupöydän pitäisi olla, kuin suoraan Gloria lehden joulunumerosta. Vaadimme itseltämme ihan liikaa. En pysty ymmärtämään miten perheenäiti jolla on pari, kolme lasta ja vaativa pyöräyttäisi täydellisen puhtaan kodin ja itsetehdyt jouluherkut tuosta vaan. Minä en ainakaan siihen pysty , sen olen ymmärtänyt jo vuosia sitten. Tietysti, kun ei ole lapsiakaan, niin vaatimukset ovat vähäisempiä. Meidän joulu on kuuden aikuisen ja kolmen karvakorvan joulu. Perinteeksi on muodostunut, että minun vanhempani seinän takaa ja mieheni vanhemmat Hämeenlinnasta tulevat meille. Kaiken tarjottavan hankin valmiina ja anoppini tekee perunalaatikon ja rosollin. Kolme kissaamme sitten pyörii touhussa päälimmäisinä ja ovat porukan lapsia ja saavat huomiota sen mukaan.
Ei kannata vaatia itseltään enempää, kuin on mahdollista. Yleensä se on niin ettei kukaan muu esitä niitä vaatimuksia, itse ne paineet tekee. Pitää oppia sietämään omaa epätäydellisyyttään.
Olen ollut yrittäjänä yli kolmekymmentävuotta ja seurannut kaupallista kehitystä itse siinä mukana ollen. Tahti on kiihtynyt ihan koko ajan. Kauneushoitola ei ole se tyypillisin paikka joka on joulumyynnin keskiössä, mutta siitäkin huolimatta joulu on meillekin tärkeä osa taloutta. On paljon yrityksiä, joissa vuoden tuloksesta tehdään jopa kolmas osa jouluna. Se tarkoittaa ihan mieletöntä työmäärää ja panostusta joulunaikana. Sanoisin, että viimeisenä kymmenenä vuotena joulu on ollut meidän firmassa aikaa jolloin työnmäärä on lisääntynyt huomattavasti. Normaalina työviikkona minulla on noin 50 työtuntia, mutta joulukuussa se nousee ainakin 70 tuntiin. En mitenkään valita tilannetta, koska yrittäjyys on minun oma valinta ja tietysti on paljon parempi, että työtä on, kun sitä ei olisi.
Tänä jouluna Hämeenlinnassa on ollut jotenkin erityinen tilanne, kun kilpailu Tiiriön ja keskustan välillä kiristyy. Kohta valmistuu moottoritien kate ja siihen oma kauppakeskus, se tuskin on vielä ensi jouluna toiminnassa. Hämeenlinnan keskustan alueen yrittäjät ovat hienosti koonneet voimansa yhteen ja monenlaisia yhteisiä tempauksia on ollut. Siltikin saimme näin joulun alla moitteita Hämeen Sanomien jutussa, ettemme pysty yhteistyöhön. Todella moni keskustan pienyrittäjä loukkantui jutusta, ihan kuin minäkin ja uskon, että keskustelu jatkuu joulumyynnin jälkeen.
Toivon todella, että niissä kodeissa joissa ei olla kaupan kanssa tekemisissä joulu olisi jo rauhoittunut kotioloihin. Minusta tuntuu, että monella meistä naisista on mielikuva aivan täydellisen upeasta joulusta. Joulupöydän pitäisi olla, kuin suoraan Gloria lehden joulunumerosta. Vaadimme itseltämme ihan liikaa. En pysty ymmärtämään miten perheenäiti jolla on pari, kolme lasta ja vaativa pyöräyttäisi täydellisen puhtaan kodin ja itsetehdyt jouluherkut tuosta vaan. Minä en ainakaan siihen pysty , sen olen ymmärtänyt jo vuosia sitten. Tietysti, kun ei ole lapsiakaan, niin vaatimukset ovat vähäisempiä. Meidän joulu on kuuden aikuisen ja kolmen karvakorvan joulu. Perinteeksi on muodostunut, että minun vanhempani seinän takaa ja mieheni vanhemmat Hämeenlinnasta tulevat meille. Kaiken tarjottavan hankin valmiina ja anoppini tekee perunalaatikon ja rosollin. Kolme kissaamme sitten pyörii touhussa päälimmäisinä ja ovat porukan lapsia ja saavat huomiota sen mukaan.
Ei kannata vaatia itseltään enempää, kuin on mahdollista. Yleensä se on niin ettei kukaan muu esitä niitä vaatimuksia, itse ne paineet tekee. Pitää oppia sietämään omaa epätäydellisyyttään.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti