Nyt pitää tunnustaa tälle päiväkirjalle, että taidan olla välillä aikamoinen pikkuseikkoihin puuttuja. Olen jotenkin niin historian ja sotahistorian kyllästämä, että on vaikea muistaa ettei kaikki ajattele niin. Onneksi Mari ja mieheni jaksaa kuunnella purkauksiani ja selitellä ettei tuo ole niin tärkeä asia.
Minua vaivaa vieläkin, kun olin ennen joulua Lahden Sibeliustalossa balettigaalassa. Siellä esiintyi Pietarin balettiryhmä ja gaalassahan on osia eri teoksista. Aivan loistavaa venäläistä balettia ja ihanaa klassista musiikkia. Tapahtuma liittyi jotenkin Pietarin ja Lahden yhteistyöhön ja siellä mainostettiin junamatkailua Pietariin. Olin aivan haltioissani esityksistä, koska rakastan balettia. Kunnes koitti viimeinen esitys. He kaiken päätteeksi esittivät Säkkijärven polkan pukeutuneena kummallisiin kansallispukutytyihin. Se loppu oli tosi järkyttävä, porukka koikkelehti polkan tahdissa kaiken tuon rauhoittavan klassisen musiikin jälkeen.
Eikä siinä kaikki, olin aivan järkyttynyt eikö balettiryhmässä tiedetty Säkkijärven polkan merkitystä Suomen ja Neuvostoliiton välisessä sodassa. Ilmeisesti ei, koska olivat tuon valinnan tehty. Eikä kai moni muukaan yleisöstä, koska kaikki oli ihan rauhallisia. Ainoa järkyttynyt olin minä. Säkkijärven polkkahan pelasti Viipurin tuhoutumiselta jatkosodan alussa. Kerron tämän tarinan nyt oman muistini mukaan tarkemmat tiedot voitte tarkistaa, vaikka wikipediasta.
Jatkosodan hyökkäysvaiheessa elokuun lopussa 1941 suomalaiset saavuttivat Viipurin, joka oli ollut miehitettynä talvisodasta saakka. Viipurin esikaupunkiin päästyään suomalaisille selvisi, että räjähteitä oli joka puolella. Neuvostoliittolaiset olivat lähtiessään panostaneet koko kaupungin erittäin raskaasti. Aiheutui paljon tappioita, kun räjähteitä ei voitu välttää, tai purkaa koska ei tiedetty niiden sijaintia. Erästä löydettyä räjähdettä purkaessa pioneerit löysivät niiden laukaisulaitteita ja erästä vankia kuulustelemalla selvisi, että ne pystyttiin räjäyttämään singaalilla määrätyllä radiotaajuudella. Suomen päämajan tiedusteluyksikkö ja Yleisradio selvitti muutamassa päivässä ongelman.
Päätettiin lähettää radiohäirintää sillä radiotaajuudella mitä Neuvostoliitto käytti. Yleisradio ajoi äänitysautonsa Viipurin porteille ja sieltä sattumalta valittiin Säkkijärven polkka soitettavaksi kyseisellä radioaallolla. Säkkijärven polkkaa soitettiin tauotta syyskuun alusta- 41 helmikuun alkuun -42. Pioneerit jotka joutuivat sitä kuuntelemaan vihasivat koko polkkaa ja sen voi hyvin ymmärtää. Näin estettiin panosten räjähtäminen ja niiden akut kuluivat loppuun tuona aikana eikä vahinkoa enää tullut. Minusta tämä on loistava esimerkki pienen maan kekseliäisyydestä. He käyttivät älyä eikä voimaa. Tapahtuma oli hyvin merkittävä Suomen historiassa, koska siinä kohtaa Viipuri saatiin takaisin lähes ilman kaupunkitaistelua ja kaupungin tuhoa.
Minusta tuntui siis ihan käsittämättömältä, että Pietarin baletti koikkelehtiin Säkkijärven polkan tahdissa kauniin esityksen lopuksi. Mieheni ei myöskään tiennyt tästä historian käänteestä ja rauhoitteli minua. Minä ilmeisesti elän niin menneisyydessä, että asia joka on minulle merkittävä ei nykyelämässä merkitse enää mitään.
Minua vaivaa vieläkin, kun olin ennen joulua Lahden Sibeliustalossa balettigaalassa. Siellä esiintyi Pietarin balettiryhmä ja gaalassahan on osia eri teoksista. Aivan loistavaa venäläistä balettia ja ihanaa klassista musiikkia. Tapahtuma liittyi jotenkin Pietarin ja Lahden yhteistyöhön ja siellä mainostettiin junamatkailua Pietariin. Olin aivan haltioissani esityksistä, koska rakastan balettia. Kunnes koitti viimeinen esitys. He kaiken päätteeksi esittivät Säkkijärven polkan pukeutuneena kummallisiin kansallispukutytyihin. Se loppu oli tosi järkyttävä, porukka koikkelehti polkan tahdissa kaiken tuon rauhoittavan klassisen musiikin jälkeen.
Eikä siinä kaikki, olin aivan järkyttynyt eikö balettiryhmässä tiedetty Säkkijärven polkan merkitystä Suomen ja Neuvostoliiton välisessä sodassa. Ilmeisesti ei, koska olivat tuon valinnan tehty. Eikä kai moni muukaan yleisöstä, koska kaikki oli ihan rauhallisia. Ainoa järkyttynyt olin minä. Säkkijärven polkkahan pelasti Viipurin tuhoutumiselta jatkosodan alussa. Kerron tämän tarinan nyt oman muistini mukaan tarkemmat tiedot voitte tarkistaa, vaikka wikipediasta.
Jatkosodan hyökkäysvaiheessa elokuun lopussa 1941 suomalaiset saavuttivat Viipurin, joka oli ollut miehitettynä talvisodasta saakka. Viipurin esikaupunkiin päästyään suomalaisille selvisi, että räjähteitä oli joka puolella. Neuvostoliittolaiset olivat lähtiessään panostaneet koko kaupungin erittäin raskaasti. Aiheutui paljon tappioita, kun räjähteitä ei voitu välttää, tai purkaa koska ei tiedetty niiden sijaintia. Erästä löydettyä räjähdettä purkaessa pioneerit löysivät niiden laukaisulaitteita ja erästä vankia kuulustelemalla selvisi, että ne pystyttiin räjäyttämään singaalilla määrätyllä radiotaajuudella. Suomen päämajan tiedusteluyksikkö ja Yleisradio selvitti muutamassa päivässä ongelman.
Päätettiin lähettää radiohäirintää sillä radiotaajuudella mitä Neuvostoliitto käytti. Yleisradio ajoi äänitysautonsa Viipurin porteille ja sieltä sattumalta valittiin Säkkijärven polkka soitettavaksi kyseisellä radioaallolla. Säkkijärven polkkaa soitettiin tauotta syyskuun alusta- 41 helmikuun alkuun -42. Pioneerit jotka joutuivat sitä kuuntelemaan vihasivat koko polkkaa ja sen voi hyvin ymmärtää. Näin estettiin panosten räjähtäminen ja niiden akut kuluivat loppuun tuona aikana eikä vahinkoa enää tullut. Minusta tämä on loistava esimerkki pienen maan kekseliäisyydestä. He käyttivät älyä eikä voimaa. Tapahtuma oli hyvin merkittävä Suomen historiassa, koska siinä kohtaa Viipuri saatiin takaisin lähes ilman kaupunkitaistelua ja kaupungin tuhoa.
Minusta tuntui siis ihan käsittämättömältä, että Pietarin baletti koikkelehtiin Säkkijärven polkan tahdissa kauniin esityksen lopuksi. Mieheni ei myöskään tiennyt tästä historian käänteestä ja rauhoitteli minua. Minä ilmeisesti elän niin menneisyydessä, että asia joka on minulle merkittävä ei nykyelämässä merkitse enää mitään.
Kiitos hyvästä tarinasta. Kiva, kun kirjoittelet näitä historiaankin liittyviä juttuja. Itse en koskaan koulu aikana jaksanut asiaan perehtyä ja nyt on kai jo aika itseään hiukan sivistää siinäkin.
VastaaPoistaLyhyitä juttujasi on helppo lukea.
Samaa tulin kiittelemään kuin edellinen kirjoittaja, oikein kiva on lukea näitä juttuja ja samalla saada lisätietoa.
VastaaPoistaKiva, kun tykkäätte. Minulla näitä sotajuttuja riittää, jos joku vaan viitsii lukea. Olen kohta, kuin joku vanha veteraani muistelen, vaan sota aikaa, tai tietenkin siitä lukemaani. Onneksi Mari jaksaa kuunnella juttuja, kun olen aivan tohkeissani maanataiaamuisin, kun koko viikonloppu on ollut täynnä historiaa ja sotimista.
VastaaPoistaVoi, voi Mari parkaa, mutta joka työpaikassa on omat varjopuolensa:)
Inkku