Luen parhaillaan erään vanhan suomalaislääkärin elämäkertaa ja kirja oli kirjoitettu jo seitsemänkymmentäluvun alussa ja hän itse oli syntynyt 1894. Luen näitä vanhoja lääketieteenalan kirjoja siksi, että etsin sieltä sotilaslääketieteen vaiheita. Tämäkin tohtori oli ollut sotakirurgi ja Suomen ensimmäinnen ortopedi.
Silmiin pistävää oli se naisen asema mitä se oli 1920-luvunkin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa. Kirjan alussa vilahtaa pari kolme naisen nimeä, kaikki muut on miehiä. Järkyttävämmältä tuntui tuo lääkäreiden keskinäinen vitsi, että he olivat kirjoittaneet ylioppilasaineensa aiheesta Mies ja vaimo eli nainen ihmisen palveluksessa. Tosin siinä oli ilmiselvästi vinha perä, koska nainen oli näiden miesten palveluksessa. Tämäkin lääkäri puhuu hyvin kauniisti vaimostaan, joka oli hammaslääkäri, mutta hän oli kuitenkin se joka teki kaikki kodintyöt ja palveli miestään. Samoin sairaalassa hoitajat hoitivat sairaita, mutta lääkärienkin palveleminen piti hoitaa.
Pysähdyin oikein miettimään miten paljon muutosta meitä edeltäneet naissukupolvet ovat saaneet aikaan sadassa vuodessa. Kyllähän nykyäänkin on paljon "piilosovinismia", mutta aiemmin se on ollut ihan itsestään selvää ja hyvin näkyvää. Naista ihan oikeasti luultiin tyhmemmäksi, kuin mies. Tulee mieleen kirja jota luin vuosi sitten, virolaisesta kulttuurivaikuttajasta Jaan Tönnisonista. Siinähän siteerattiin tämän älykkään ja koulutetun herran lehtikirjoituksia kaksikymmentäluvulta. Hän kirjoitti, että naisen terveys vaarantuu, jos hänet koulutetaan liian pitkälle. Naisen aivot kasvavat liian suuriksi eivätkä mahdu pääkoppaan ja aiheuttuu naisen sairastuminen. Yliopisto opiskelu oli aivan liian vaarallista, koska aivojen liikakasvu esti hänen mielestään myös äitiyden.
Aloin myös miettimään kärsiikö meidän tasa-arvo kehitys, kun itänaapurista on tulossa ihan muunlaisia vaikutteita. Viimeissä Anna-lehdessä oli juttu Moskovan Geishakoulusta. Siellä opetettaan nimenomaan miehen miellyttämistaitoja. Treenataan lantionpohjan lihaksia, jotta pystytään seksuaalisesti tyydyttämään miestä. Opetusaineena oli myös monia taitoja miehen palvelemiseksi, että mies varmaan pysyy tyytyväisenä aviovaimoonsa. Huomasin taas olevani aika ärhäkkä feministi, minua suorastaan yökötti koko juttu. Nämä Geishakoulut ovat lehden mukaan hyvin suosittuja Venäjällä ja miljonäärit laittavat vaimonsa mielellään sinne. Kilpailu rikkaasta ja koulutetusta aviomiehestä on niin suuri, että naiset ovat valmiit tekemään mitä vaan. Naiset tavallaan hankkivat itselleen elinkeinon hankkimalla itselleen aviomiehen, joka elättää. Enää ei mennä yliopistoon hankkimaan hyvää ammattia, josta saisi hyvän palkan, vaan mies on tärkeämpi.
Me Marin kanssa kävimme taas aika kiihkeän ja vilkaan keskustelun olisko tämä kehitys mahdollista Suomessa. Voisiko meidän tasa-arvo mennä taakse päin ja naisen asema heikkenisi uudestaan. Tulimme siihen tulokseen, että näinkin voi käydä. Osa nuorista naisista meilläkin haluaa helppoa elämää ja ihailee rahaa ja mammonaa. Voidaan kuvitella, että onnellinen tulisi siitä ettei tarvitse tehdä työtä ja ponnistella ja raha tulisi puolison kautta. Itse pidän sitä hyvin lyhyt näköisenä, koska en usko rahan olevan hyvän elämän tae. Oma työ ja ammatti tuo elämään monenlaista muuta motiivia ja perhe ja puoliso täydentää sitä. Jos jättäydytään miehen "armoille" se ei ole nykyelämässä pitkän leivän tae.
Silmiin pistävää oli se naisen asema mitä se oli 1920-luvunkin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa. Kirjan alussa vilahtaa pari kolme naisen nimeä, kaikki muut on miehiä. Järkyttävämmältä tuntui tuo lääkäreiden keskinäinen vitsi, että he olivat kirjoittaneet ylioppilasaineensa aiheesta Mies ja vaimo eli nainen ihmisen palveluksessa. Tosin siinä oli ilmiselvästi vinha perä, koska nainen oli näiden miesten palveluksessa. Tämäkin lääkäri puhuu hyvin kauniisti vaimostaan, joka oli hammaslääkäri, mutta hän oli kuitenkin se joka teki kaikki kodintyöt ja palveli miestään. Samoin sairaalassa hoitajat hoitivat sairaita, mutta lääkärienkin palveleminen piti hoitaa.
Pysähdyin oikein miettimään miten paljon muutosta meitä edeltäneet naissukupolvet ovat saaneet aikaan sadassa vuodessa. Kyllähän nykyäänkin on paljon "piilosovinismia", mutta aiemmin se on ollut ihan itsestään selvää ja hyvin näkyvää. Naista ihan oikeasti luultiin tyhmemmäksi, kuin mies. Tulee mieleen kirja jota luin vuosi sitten, virolaisesta kulttuurivaikuttajasta Jaan Tönnisonista. Siinähän siteerattiin tämän älykkään ja koulutetun herran lehtikirjoituksia kaksikymmentäluvulta. Hän kirjoitti, että naisen terveys vaarantuu, jos hänet koulutetaan liian pitkälle. Naisen aivot kasvavat liian suuriksi eivätkä mahdu pääkoppaan ja aiheuttuu naisen sairastuminen. Yliopisto opiskelu oli aivan liian vaarallista, koska aivojen liikakasvu esti hänen mielestään myös äitiyden.
Aloin myös miettimään kärsiikö meidän tasa-arvo kehitys, kun itänaapurista on tulossa ihan muunlaisia vaikutteita. Viimeissä Anna-lehdessä oli juttu Moskovan Geishakoulusta. Siellä opetettaan nimenomaan miehen miellyttämistaitoja. Treenataan lantionpohjan lihaksia, jotta pystytään seksuaalisesti tyydyttämään miestä. Opetusaineena oli myös monia taitoja miehen palvelemiseksi, että mies varmaan pysyy tyytyväisenä aviovaimoonsa. Huomasin taas olevani aika ärhäkkä feministi, minua suorastaan yökötti koko juttu. Nämä Geishakoulut ovat lehden mukaan hyvin suosittuja Venäjällä ja miljonäärit laittavat vaimonsa mielellään sinne. Kilpailu rikkaasta ja koulutetusta aviomiehestä on niin suuri, että naiset ovat valmiit tekemään mitä vaan. Naiset tavallaan hankkivat itselleen elinkeinon hankkimalla itselleen aviomiehen, joka elättää. Enää ei mennä yliopistoon hankkimaan hyvää ammattia, josta saisi hyvän palkan, vaan mies on tärkeämpi.
Me Marin kanssa kävimme taas aika kiihkeän ja vilkaan keskustelun olisko tämä kehitys mahdollista Suomessa. Voisiko meidän tasa-arvo mennä taakse päin ja naisen asema heikkenisi uudestaan. Tulimme siihen tulokseen, että näinkin voi käydä. Osa nuorista naisista meilläkin haluaa helppoa elämää ja ihailee rahaa ja mammonaa. Voidaan kuvitella, että onnellinen tulisi siitä ettei tarvitse tehdä työtä ja ponnistella ja raha tulisi puolison kautta. Itse pidän sitä hyvin lyhyt näköisenä, koska en usko rahan olevan hyvän elämän tae. Oma työ ja ammatti tuo elämään monenlaista muuta motiivia ja perhe ja puoliso täydentää sitä. Jos jättäydytään miehen "armoille" se ei ole nykyelämässä pitkän leivän tae.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti