Tein kivan retken kolmen ystävättäreni kanssa Tampereelle. Olimme yötä Grand Hotel Tammerissa, jossa en koskaan ollut aiemmin yöpynyt. Jo hotelli on niin kaunis ja historiallinen, että siitä tuli hyvä mieli. Hotellin aamiaissali oli upea, kun katto oli kahden kerroksen korkeudessa. Onneksi mikään uudistusremontti ei ollut tuhonnut alkuperäistä tyyliä. Alakerran italialainen ravintola oli myös oikein hyvä ja palvelu oli erinomaista, niin kuin muuten hotellissakin.
Kohokohta oli kuitenkin Kustaa Hiekan taidemuseo. En ymmärrä miten niin hienon paikan olemassa olo on minulta mennyt täysin ohitse. Olen kuitenkin ikäni kierrellyt museoita ja näyttelyitä ja täsä museota en tiennyt mitään. Onneksi sama tilanne oli ystävättärilläni ja he sentään ovat elääkseen tekemisissä taiteen ja käsityön kanssa. Syy miksi menimme näyttelyyn oli se, että siellä oli viimeistä päivää tekstiilitaiteilija Ulla Pohjolan näyttely. Hänen työnsä ovat aivan pysähdyttäviä!
Minä olen lähes vahingossa päässyt mukaan tekstiilitaiteen maailmaan koska tästä neljän naisen ystäväporukasta minä olen ainoa ei käsityön ammattilainen. Lapsuuden ystäväni on tekstiilityön opettaja ja kaksi muuta ovat yrittäjiä. Toinen keraamikko ja toinen sisustusompelija ja suunnittelija. On todella virkistävää ja voimaannuttavaa vietää aikaa ystävien ja ihan muiden alojen ihmisten kanssa. Tuon Ulla Pohjolan näyttelyissä olen käynyt usein ja ei voi, kun henkäillä hänen loistavia ideoitaan. Nytkin oli aivan uskomattomia luomuksia, mitä hän oli kirjomalla tehnyt.
Tuolla Kustaa Hiekan taidemuseossa kannattaa muutenkin käydä, koska se oli täynnä kauniita ja arvokkaita tauluja ja paljon muuta. Kustaa Hiekka oli itse kultaseppä ja museossa oli paljon hänen kauniita töitään. Talo oli rakennettu 1927 ja se oli alunperinkin tehty taidemuseoksi. Hienoa, että Suomen historiassa löytyy näitä rikkaita suurmiehiä, jotka ovat rakastaneet taidetta ja antaneet meille muillekin mahdollisuuden nauttia siitä.
Kohokohta oli kuitenkin Kustaa Hiekan taidemuseo. En ymmärrä miten niin hienon paikan olemassa olo on minulta mennyt täysin ohitse. Olen kuitenkin ikäni kierrellyt museoita ja näyttelyitä ja täsä museota en tiennyt mitään. Onneksi sama tilanne oli ystävättärilläni ja he sentään ovat elääkseen tekemisissä taiteen ja käsityön kanssa. Syy miksi menimme näyttelyyn oli se, että siellä oli viimeistä päivää tekstiilitaiteilija Ulla Pohjolan näyttely. Hänen työnsä ovat aivan pysähdyttäviä!
Minä olen lähes vahingossa päässyt mukaan tekstiilitaiteen maailmaan koska tästä neljän naisen ystäväporukasta minä olen ainoa ei käsityön ammattilainen. Lapsuuden ystäväni on tekstiilityön opettaja ja kaksi muuta ovat yrittäjiä. Toinen keraamikko ja toinen sisustusompelija ja suunnittelija. On todella virkistävää ja voimaannuttavaa vietää aikaa ystävien ja ihan muiden alojen ihmisten kanssa. Tuon Ulla Pohjolan näyttelyissä olen käynyt usein ja ei voi, kun henkäillä hänen loistavia ideoitaan. Nytkin oli aivan uskomattomia luomuksia, mitä hän oli kirjomalla tehnyt.
Tuolla Kustaa Hiekan taidemuseossa kannattaa muutenkin käydä, koska se oli täynnä kauniita ja arvokkaita tauluja ja paljon muuta. Kustaa Hiekka oli itse kultaseppä ja museossa oli paljon hänen kauniita töitään. Talo oli rakennettu 1927 ja se oli alunperinkin tehty taidemuseoksi. Hienoa, että Suomen historiassa löytyy näitä rikkaita suurmiehiä, jotka ovat rakastaneet taidetta ja antaneet meille muillekin mahdollisuuden nauttia siitä.
Kommentit
Lähetä kommentti