Pidän tänä vuonna hyvin vähän lomaa, koska loma on kallein investointi mitä yrittäjä voi tehdä. Haluan panostaa kaiken tuoton liikkeen ja tietotekniikan uudistamiseen. Siksi pidän, vain muutamia pidennettyjä viikonloppuja vapaana. Nyt helatorstain ympärillä olen poissa keskiviikon ja perjantain ja lähdemme tiistai iltana Brysseliin. Siksi Brysseliin, että Ryanair lentää sinne Turusta tosi edullisesti. Muutaman päivän lomasta saan paljon enemmän virkistystä, kun lähden jonnekin kauemmaksi. Tulee kuitenkin halvemmaksi maksaa lomamatkasta, kuin olla yksikin päivä enemmän pois työstä. Onneksi tuo Ryanair on mahdollistanut matkustamisen Euroopan kaupunkeihin tosi halvallakin. Nuo kaupunkilomat kiinnostaakin minua paljon enemmän, kuin viikko etelässä.
En ole oikeastaan koskaan mielinyt käydä Brysselissä. Silloin, kun olin luottamustehtävissä sain sinne monta kutsua eri instanseilta, jotka olisivat kierrättäneen Euroopan Unionin tiloissa. En koskaan ehtinyt lähteä mukaan, kun laitoin aina oman työni etusijalle. Olen suorastaan kokenut vastenmielisyyttä Belgiaa ja Brysseliä kohtaan heidän historiansa vuoksi. Vastenmielisyyteni johtuu kuningas Leopold II:sen siirtomaa politiikasta. Kuningas Leopold II sai yksityiseen omistukseensa 1800-luvun loppupuolella Afrikasta Kongon alueen. Berliinin konferenssissa 1885 Euroopan maat jakoivat Afrikkaa siirtomaikseen ja siinä siirtyi Kongo Leopold II ikiomaksi riiston kohteeksi. Se mitä Kongossa tapahtui sen ollessa Leopold II: sen omistuksessa oli varmaan pahinta mitä Afrikan siirtomaissa tapahtui.
Kongo oli ja on hyvin rikas luonnonvaroiltaan. Leopold II rikastui norsunluulla ja luonnonkumilla, Eurooppa alkoi tarvitsemaan suuria määriä kumia ja sitä sai Kongosta. Tietysti Leopold II käytti saamiaan rahoja koko Belgian hyväksi monet 1800-luvun lopulla rakennetut julkiset tilat on rahoitettu Kongosta saaduilla tuloilla. Kongon siirtomaavalta oli erittäin julmaa ja epäinhimillistä, koko Kongon kansa valjastettiin orjuuteen tekemään tulosta Belgialle ja Leopold II:lle. Kongon asukasluku oli 1885 noin 20 miljoonaa. Neljänkymmenen vuoden siirtomaakauden aikana kansaa kuoli noin 6-10 miljoonaa eli lähes puolet väestöstä. Syynä oli epäinhimillisen raskas työ ja kohtuuttomat muut vaatimukset joiden pienikin rikkominen päättyi teloitukseen. Belgian valtio puuttui tilanteeseen 1908 ja Kongo siirtyi Belgian valtion siirtomaaksi ja siitä käytettiin nimitystä Belgian Kongo. Kongo itsenäistyi 1960 ja se muutti nimensä Zaireksi 1971, Zaire nimitystä käytettiin parikymmnetävuotta eli vuoteen 1991 saakka. Nykyään valtion nimi on Kongon Demokraattinen Tasavalta.
Oikeastaan tuo koko Kongon asia ei edes kuulu Belgialle tai Brysselille. Riistoon ja pahuuteen oli syypää kuningas Leopold II. Ihminen on kuitenkin mielikuvissaan sellainen, että tunnelataus voi kohdistua ihan väärinkin. Nyt siis pääsen näkemään millainen kaupunki tuo Bryssel on ja kerron siitä myöhemmin enemmän.
En ole oikeastaan koskaan mielinyt käydä Brysselissä. Silloin, kun olin luottamustehtävissä sain sinne monta kutsua eri instanseilta, jotka olisivat kierrättäneen Euroopan Unionin tiloissa. En koskaan ehtinyt lähteä mukaan, kun laitoin aina oman työni etusijalle. Olen suorastaan kokenut vastenmielisyyttä Belgiaa ja Brysseliä kohtaan heidän historiansa vuoksi. Vastenmielisyyteni johtuu kuningas Leopold II:sen siirtomaa politiikasta. Kuningas Leopold II sai yksityiseen omistukseensa 1800-luvun loppupuolella Afrikasta Kongon alueen. Berliinin konferenssissa 1885 Euroopan maat jakoivat Afrikkaa siirtomaikseen ja siinä siirtyi Kongo Leopold II ikiomaksi riiston kohteeksi. Se mitä Kongossa tapahtui sen ollessa Leopold II: sen omistuksessa oli varmaan pahinta mitä Afrikan siirtomaissa tapahtui.
Kongo oli ja on hyvin rikas luonnonvaroiltaan. Leopold II rikastui norsunluulla ja luonnonkumilla, Eurooppa alkoi tarvitsemaan suuria määriä kumia ja sitä sai Kongosta. Tietysti Leopold II käytti saamiaan rahoja koko Belgian hyväksi monet 1800-luvun lopulla rakennetut julkiset tilat on rahoitettu Kongosta saaduilla tuloilla. Kongon siirtomaavalta oli erittäin julmaa ja epäinhimillistä, koko Kongon kansa valjastettiin orjuuteen tekemään tulosta Belgialle ja Leopold II:lle. Kongon asukasluku oli 1885 noin 20 miljoonaa. Neljänkymmenen vuoden siirtomaakauden aikana kansaa kuoli noin 6-10 miljoonaa eli lähes puolet väestöstä. Syynä oli epäinhimillisen raskas työ ja kohtuuttomat muut vaatimukset joiden pienikin rikkominen päättyi teloitukseen. Belgian valtio puuttui tilanteeseen 1908 ja Kongo siirtyi Belgian valtion siirtomaaksi ja siitä käytettiin nimitystä Belgian Kongo. Kongo itsenäistyi 1960 ja se muutti nimensä Zaireksi 1971, Zaire nimitystä käytettiin parikymmnetävuotta eli vuoteen 1991 saakka. Nykyään valtion nimi on Kongon Demokraattinen Tasavalta.
Oikeastaan tuo koko Kongon asia ei edes kuulu Belgialle tai Brysselille. Riistoon ja pahuuteen oli syypää kuningas Leopold II. Ihminen on kuitenkin mielikuvissaan sellainen, että tunnelataus voi kohdistua ihan väärinkin. Nyt siis pääsen näkemään millainen kaupunki tuo Bryssel on ja kerron siitä myöhemmin enemmän.
Kommentit
Lähetä kommentti