Teinkin jo postauksen perjantaina näistä Raatihuonenkadun liikenteen muutoksista. Tässä blogissa on paljon lukijoita ihan ympäri Suomea ja he ehkä ihmettelevät miksi otan liikenteen usein kirjoituksen aiheeksi. En myöskään missään nimessä halua moittia ketään yksittäistä asiakasta siitä, että myöhästytään hoitoajasta tms. parkkipaikan etsimisen vuoksi. Meillä on nyt, vaan Hämeenlinnassa tavallista enemmän ongelmia parkkipaikkojen vuoksi ja alan olla aika kiukkuinen tilanteesta.
Kiukkuni kohdistuu Hämeenlinnan päättäjiin, jotka ovat mielestäni laiminlyöneet liikennesuunnittelun viimeisten vuosien aikana. Viime vuonna ilmeni, että Hämeenlinnan liikennesuunnitelma oli yli kaksikymmentävuotta vanha. Liikenne tilanteesta ei siis ollut mitään kokonaiskäsitystä puolitoista vuotta sitten, kun tuo iso Kaivokadun ilmainen parkkipaikka suljettiin. Sitä käytti suurin osa asiakkaistani ja silloin parkkipaikoista ei ollut mitään ongelmaa. Vasta vuoden päästä sen parkkipaikan sulkemisesta avattiin Kaivoparkki, joka nyt kaikuu tyhjyyttään. En tiedä juuri ketään asiakastani, joka olisi siellä koskaan käynnyt. Se on hankalassa kohtaa ja sinne ei ole edes kunnon tienviittoja. Ulkopaikkakuntalainen ei sitä ainakaan löydä.
Tuossa kulman takana eli Raatihuoneen ja Saaristenkadun kulmassa on Hämeenlinnan pahin sakkorysä. Siinä Saaristenkadun reunassa näyttää olevan tyhjiä parkkipaikkoja, mutta ne onkin varattu Hotelli Cumuluksen asiakkaille tilauslinja-autojen pysäkiksi. Liikennemerkki sitä varten on vaan kovin huomaamattomassa paikassa. Siinä kohtaa on todella moni asiakkaammekin saanut pysäköintisakon.
Pari viikkoa sitten kaupunki esitteli yrittäjille erikoiskaupanpalveluita koskevan tutkimuksen. Yrittäjät saivat nuhteita siitä, ettei meillä Hämeenlinnassa ole tarjolla oikein mitään ja ne ei ainakaan kiinnosta ulkopaikkakuntalaisia. Itse en siihen tilaisuuteen päässyt Varsovan matkani takia, mutta olin tosi tuohtunut siitä. Meidän hoitolassa noin 20% vakioasiakkaista on Tampereelta, Lahdesta, tai pääkaupunkiseudulta. He käyvät säännöllisesti meillä ainakin kerran kuukaudessa. Moni haluaisi katsella Hämeenlinnan muitakin palveluja ja kauppoja, mutta eipä ehdi, kun parkkimittari raksuttaa. Miten me yrittäjät voisimme tilannetta muuttaa ellei kaupunki järjestä perusedellytyksiä kuntoon?
Omassa firmassani nuo parkkiongelmat on mitättömän pieni juttu. En usko, että kukaan on lakannut meillä käymästä parkkipaikkatilanteen takia. Harmittelen muiden yritysten puolesta. Kauppaliikkeille on kuoleman vakava asia ettei lähellä ole kunnon parkkitilaa. Keskustelen asiasta päivittäin asiakkaiden kanssa ja moni myöntää ettei käy keskustassa enää juuri muualla, kuin meillä. Uskon kuitenkin ettei tämä tilanne kestä kauaa. Tuo moottoritienkate valmistuu vuoden kuluttua ja sinnekin tulee runsaasti parkkitilaa. Kaupunki saa valmiiksi uuden liikennesuunnitelman kesäkuussa ja varmaan vuoden päästä sitäkin jo toteutetaan. Nyt minunkin pitää vielä malttaa hiukan ja lopettaa turha marmatus, kyllä se liikenne tästä järjestyy.
Kiukkuni kohdistuu Hämeenlinnan päättäjiin, jotka ovat mielestäni laiminlyöneet liikennesuunnittelun viimeisten vuosien aikana. Viime vuonna ilmeni, että Hämeenlinnan liikennesuunnitelma oli yli kaksikymmentävuotta vanha. Liikenne tilanteesta ei siis ollut mitään kokonaiskäsitystä puolitoista vuotta sitten, kun tuo iso Kaivokadun ilmainen parkkipaikka suljettiin. Sitä käytti suurin osa asiakkaistani ja silloin parkkipaikoista ei ollut mitään ongelmaa. Vasta vuoden päästä sen parkkipaikan sulkemisesta avattiin Kaivoparkki, joka nyt kaikuu tyhjyyttään. En tiedä juuri ketään asiakastani, joka olisi siellä koskaan käynnyt. Se on hankalassa kohtaa ja sinne ei ole edes kunnon tienviittoja. Ulkopaikkakuntalainen ei sitä ainakaan löydä.
Tuossa kulman takana eli Raatihuoneen ja Saaristenkadun kulmassa on Hämeenlinnan pahin sakkorysä. Siinä Saaristenkadun reunassa näyttää olevan tyhjiä parkkipaikkoja, mutta ne onkin varattu Hotelli Cumuluksen asiakkaille tilauslinja-autojen pysäkiksi. Liikennemerkki sitä varten on vaan kovin huomaamattomassa paikassa. Siinä kohtaa on todella moni asiakkaammekin saanut pysäköintisakon.
Pari viikkoa sitten kaupunki esitteli yrittäjille erikoiskaupanpalveluita koskevan tutkimuksen. Yrittäjät saivat nuhteita siitä, ettei meillä Hämeenlinnassa ole tarjolla oikein mitään ja ne ei ainakaan kiinnosta ulkopaikkakuntalaisia. Itse en siihen tilaisuuteen päässyt Varsovan matkani takia, mutta olin tosi tuohtunut siitä. Meidän hoitolassa noin 20% vakioasiakkaista on Tampereelta, Lahdesta, tai pääkaupunkiseudulta. He käyvät säännöllisesti meillä ainakin kerran kuukaudessa. Moni haluaisi katsella Hämeenlinnan muitakin palveluja ja kauppoja, mutta eipä ehdi, kun parkkimittari raksuttaa. Miten me yrittäjät voisimme tilannetta muuttaa ellei kaupunki järjestä perusedellytyksiä kuntoon?
Omassa firmassani nuo parkkiongelmat on mitättömän pieni juttu. En usko, että kukaan on lakannut meillä käymästä parkkipaikkatilanteen takia. Harmittelen muiden yritysten puolesta. Kauppaliikkeille on kuoleman vakava asia ettei lähellä ole kunnon parkkitilaa. Keskustelen asiasta päivittäin asiakkaiden kanssa ja moni myöntää ettei käy keskustassa enää juuri muualla, kuin meillä. Uskon kuitenkin ettei tämä tilanne kestä kauaa. Tuo moottoritienkate valmistuu vuoden kuluttua ja sinnekin tulee runsaasti parkkitilaa. Kaupunki saa valmiiksi uuden liikennesuunnitelman kesäkuussa ja varmaan vuoden päästä sitäkin jo toteutetaan. Nyt minunkin pitää vielä malttaa hiukan ja lopettaa turha marmatus, kyllä se liikenne tästä järjestyy.
Nyt on pakko taas jatkaa tuota omaa kirjoitustani. Parkkeeraamisessa ja liikenteessä, kun voi olla niin monenlaisia ongelmia.
VastaaPoistaEilen eräs meidän hyvä asiakas tullessaan pahoitteli, kun viipyi niin kauan alaovella ja minä odottelin omalla ovellani. Hänellä oli ollut parkkivaikeuksia.
Hän on 95v.ja oli ensimmäistä kertaa liikkeellä rollaattorin kanssa. Hänellä meni hetki, että sai laitettua rollaattorin sopivaan kohtaan alakerrassa ettei se ollut kenenkään tiellä. Tullessaan hänellä oli raikkaan keväiset oranssit huivi ja baskeri. Jotain keväistä kuulemma, kun kerran vappu on nyt ja kun oranssi on kevään muotivärejä.
Häneltä olen kolmenkymmenen vuoden aikana kuullut monta tarinaa sota-ajan rautatieliikenteestä. Miltä tuntuu maata jäisessä maassa, kun vihollisen lentokoneiden konekivääri tikkaa ympärille ja haavoittuneet huutaa pommitetussa junassa. Hän oli rautatievirkailija ja rintamalotta.
Ihailen häntä kovasti ja toivon, että hän lukee tämän tekstini. Hän nimittäin sai 80-vuotis lahjaksi aikoinaan tietokoneen ja opetteli sen käytön.
Hyvää vappua!
Inkeri
Kerron vielä toisen kivan tapauksen ikäihmisistä liikenteessä. Toissa talvena pahimpana pakkaspäivänä, pakkasta oli 26 astetta tuli ostoksille eräs 92-vuotias asiakkaani. Hän asuu toisella puolen keskustaa ja liikkuu aina kävellen. Kauhistelin hänelle, että näin kovalla pakkasella olet liikkeellä. Hän katsoi minua hämmästyneenä, että hänhän on pukeutunut pakkaskeliä varten. Häneltä oli loppu lempituotteensa Intensive Moisture Balance ja Lip Reneval Complex ja ne oli pakko hakea. Lähtiessään hän kääntyi vielä minua katsomaan ja sanoi, kuule Inkeri minä olen vanha mutta en sairas. Minulla ei ole sydänvikaa, eikä keuhkovikaa kyllä minä pystyn pakkasella liikkumaan. Ja sitäpaitsi talvisodan aikaan, jos pakkanen laski alle kolmenkymmenen asteen se tuntui kesäkeliltä.
VastaaPoistaSiinä oli taas minulle opetus. Työni on todella rikasta, kun olen saanut tutustua näihin rautaisiin naisiin. Kuulla heidän tarinaansa lottatyöstä ja Suomen rakentamisesta sodan jälkeen. Arvostan heitä kovasti ja toivon, että pikkuriikkinen heidän viisaudestaan olisi tarttunut minuunkin.
Inkeri