En malta olla, taas postaamatta meidän ihanista karvaturreistamme. Vaikka tämä on nimenomaan yrityksemme blogi, uskon, että Mari ja asiakkaamme ymmärtävät, että mielenterveyteni vaatii näitä kissakertomuksia.
Vaikka asun maalaistalossa, meidän kissat eivät enää ulkoile vapaasti. Pelkään niin kovasti, että jotain sattuu, kun autotiekin menee ihan pihamme läpi. Olemmekin rakentaneet noin 30m2 häkin kananverkosta, jonne kissat voivat kulkea tuuletusikkunasta, näin ne saavat kunnolla liikuntaa. Joka keväinen ongelma on kuitenkin se, että katolta putoileva lumi rikkoo häkkiä helposti.
Taas tänä keväänä katolta tuli sellaiset kasat, että häkki meni kasaan. Emme saaneet sitä itse korjattua, vaan piti odotella kirvesmiehen apua. Sillä aikaa, varsinkin pikkupoikien, hermot kiristyi, kun ulkona paistoi aurinko, ja tyhmä äiskä ei avaa huvilan ikkunaa. Mieheni keksi pika avun Valtsun ulkoiluun. Valtsu on rohkea, utelias ja aika villikin, ihan toisenlainen kuin ujo veljensä Jösse. Valtsulle hankittiin valjaat, ja koska Valtsu jumaloi miestäni, niin valjaitten laittaminen sujui aika helposti.
Sitten he lähtivät miehissä ulos. Isolla miehellä oli narunpäässä ihan pikkuruinen kissanruipelo, Valtsu on todella siro, ja pienikokoinen kissa. Näky oli enemmän kuin huvittava. Mitä siitä, pääasia oli, että Valtsu aika rohkeasti uskalsi haistella pihaa , pystyi vähän kiipeilemään puihinkin. Kokemus oli, ilmeisesti kummallekin sen verran stressaava, ja raskas, että sen jälkeen tuo miespari väsähti tyystin, ja Valtsu nukkui lopun iltaa.
Jään seuraamaan tilannetta, siirtyykö Valtsu valjaiden kanssa lenkkeilyyn. Jösse kuitenkin jatkaa ulkoiluja huvilassaan, koska se ei ikipäivinä antaisi pukea itselleen valjaita.
Vaikka asun maalaistalossa, meidän kissat eivät enää ulkoile vapaasti. Pelkään niin kovasti, että jotain sattuu, kun autotiekin menee ihan pihamme läpi. Olemmekin rakentaneet noin 30m2 häkin kananverkosta, jonne kissat voivat kulkea tuuletusikkunasta, näin ne saavat kunnolla liikuntaa. Joka keväinen ongelma on kuitenkin se, että katolta putoileva lumi rikkoo häkkiä helposti.
Taas tänä keväänä katolta tuli sellaiset kasat, että häkki meni kasaan. Emme saaneet sitä itse korjattua, vaan piti odotella kirvesmiehen apua. Sillä aikaa, varsinkin pikkupoikien, hermot kiristyi, kun ulkona paistoi aurinko, ja tyhmä äiskä ei avaa huvilan ikkunaa. Mieheni keksi pika avun Valtsun ulkoiluun. Valtsu on rohkea, utelias ja aika villikin, ihan toisenlainen kuin ujo veljensä Jösse. Valtsulle hankittiin valjaat, ja koska Valtsu jumaloi miestäni, niin valjaitten laittaminen sujui aika helposti.
Sitten he lähtivät miehissä ulos. Isolla miehellä oli narunpäässä ihan pikkuruinen kissanruipelo, Valtsu on todella siro, ja pienikokoinen kissa. Näky oli enemmän kuin huvittava. Mitä siitä, pääasia oli, että Valtsu aika rohkeasti uskalsi haistella pihaa , pystyi vähän kiipeilemään puihinkin. Kokemus oli, ilmeisesti kummallekin sen verran stressaava, ja raskas, että sen jälkeen tuo miespari väsähti tyystin, ja Valtsu nukkui lopun iltaa.
Jään seuraamaan tilannetta, siirtyykö Valtsu valjaiden kanssa lenkkeilyyn. Jösse kuitenkin jatkaa ulkoiluja huvilassaan, koska se ei ikipäivinä antaisi pukea itselleen valjaita.
Kommentit
Lähetä kommentti