sunnuntai 10. huhtikuuta 2011

Rintaliivi kertomuksia osa 1

Naisten rinnat on nostettu niin suureen julkisuuteen, että haluan minäkin asiaan sanani sanoa.

Olen aina ollut isorintainen, ja sen vuoksi epäsopusuhtainen vartaloltani. Onneksi jo ihan  nuorena äitini osasi neuvoa minua rintaliivien suhteen, ja siitä opin luottamaan asiantuntija liikkeisiin. Onneksi äitini tajusi sen miten paljon hyvä liivi merkitsee vartalolle.

Kuitenkin ensimmäinen kokemukseni liiviliikkeessä oli kammottava. Muistan sen ikuisesti, enkä todellakaan hyvällä. Olin varmaan 16-vuotias, kun säästin pitkään pienistä viikkorahoistani, että saisin ekat itse ostetut hyvät rintaliivit. Keräsin rohkeutta kauan, koska olin hyvin ujo, arka maalaistyttö. Sitten yhtenä päivänä tein linja-auto matkan kaupunkiin, ja menin yhteen liivien erikoisliikkeeseen.

Avasin oven, ja jäin arkana seisomaan ovelle. Sekä myyjä, että yksi asiakas rouva katsoivat minua koppavana. Sitten iäkkäämpi myyjä rouva rikkoi hiljaisuuden, ja tivasi mitä sinä haluat. Naama punaisena änkytin haluavani tukevat, ja hyvät rintaliivit. Hän vastasi, ettei heillä myydä mitään tukiliivejä. Katselin hölmönä ympärilleni, että onhan tämä liiviliike. Myyjä hermostui hidas älyisyyteeni, ja kehoitti minua menemään muualle, koska heillä ei ole minulle tukiliivejä.

Mitä siinä muutakaan voi, kuin astua ovesta ulos. Ihmettelin näyteikkunan takana itkua niellen, että olihan se rintaliiviliike, kun kerran näyteikkunassa niitä on. Enkä minä puhunut mistään tukiliiveistä, vaan äitini oli painottanut, että ostaisin tukevat liivit ja niitä pyysin. Siitä liikkeestä niitä ei kuitenkaan minulle myyty, ja voin kertoa, etten enää ikinä sen firman ovea avannut. En aikuisenakaan, kun olin jo itse yrittäjä, ja mahdollisuutena oli ostaa, vaikka useita alusvaatekertoja.

Tämä tapahtuma on kuitenkin elämäni paras oppi asiakaspalvelusta. En koskaan väheksy nuorta ihmistä, ja kuuntelen tarkaan mitä asiakas haluaa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti