Viimeisen kuukauden aikana on uutisiin noussut uusfasistien toiminta ja kansanedustaja Olli Immosen natsimieliset kommentit. Olen tästä aiheesta kirjoittanut ennenkin, koska sotahistoriaharrastukseni takia päädyn ihan liian usein uusnatsien sivustoille. Sanon, että liian usein siksi, että sivustoja on paljon ja ne nousee helposti googlesta esiin, kun hakee jotain toiseen maailmansotaan liittyvää. Ryhmät ovat ehkä jäsenistöltään pieniä, mutta erittäin tehokkaita tuottamaan vääristynyttä tietoa nettisivuilleen. Hämeen Sanomissa joku yliopiston tutkija kertoi, että nämä ääriliikkeet ovat koko pohjoismaiden laajuisia. Siihen päätelmään riittää kyllä kosmetologinkin järki, koska heidän sivuiltaan näkee heti yhteistyön Ruotsiin ja Tanskaan ja porukkaa organisoidaan Ruotsista käsin.
Tämän juttuni aihe on tuo Olli Immosen facebooksivuilleen laittama kuva uusfasistien kunnianosoituksesta Eugen Schaumanin haudalla. Se sai minut raivoihini lähinnä sen takia, että kuka älypää on keksinyt, että Eugen Schauman olisi ollut natsi. Miten voidaan valita kansanedustajaksi ihminen jonka historian tietämys alittaa meidän Jössenkin oppimäärän. Kuinka tällainen kansanedustaja juhlii Suomen itsenäisyyspäivää, kun ei edes tiedä miten Suomen itsenäisyys on aikoinaan saatu tehtyä. On hyvin huolestuttavaa, että historiaa vääristellään näin julkisesti ja tuolta tasolta.
Eugen Schauman ampui Suomen kenraalikuvernööri Bobrikovin 1904 vastalauseeksi venäläisten sortokaudelle. Eugen Schauman oli 25-vuotias virkamies, joka oli hyvin isänmaallinen ja teki tekonsa aivan yksin ilman muita itsenäisyysaktivisteja. Missään en ole koskaan nähnyt, että häntä pidettäisiin puoluepoliittisesti oikeistolaisena, saati sitten natsina jota sanaa ei edes tunnettu 1900-luvun alussa. Jos tuolle Bobrikovin murhalle pitää hakea puoluepoliittinen väritys, niin ennen pitäisin tekoa vasemmistolaisena, kuin oikeistolaisena. Tsaarihan edusti oikeistolaista valtaa ja hänen käskystään Bobrikov käytti erittäin kovia otteita alistaakseen Suomen kansan. Kun Schauman ampui oikeistolaisen Bobrikovin, niin voisi vetää johtopäätöksen hänen olleen vastapuolta eli vasenmistolainen. Tällaista keskustelua en ole koskaan kuullut käytävän tämän Bobrikovin ampumisen yhteydessä. Siihen löytyy tarpeeksi selvä peruste siitä, että Schauman halusi Suomelle paremmat oltavat ja itsenäisyyden.
Jos Suomen historiasta pitäisi löytää murhaaja joka sopisi hiukan fiksattuna natsi-idoliksi, niin se olisi ilman muuta Ernst Tandefelt joka ampui sisäministeri Heikki Ritavuoren 1922. Ritavuori oli hyvin laaja-alainen näkemyksiltään ja hän halusi rauhoittaa tilannetta sisällissodan jälkeen. Hän pyrki vapauttamaan mahdollisimman paljon punaisia vankileireiltä, koska pelkäsi vankien ja heidän omaistensa katkeruuden puhkeavan uutena yhteenottona. Tästä hän sai pilkkanimen punikkiministeri, vaikka ei ollut vasemmistolainen. Hänet ampui Ernst Tandefeld, joka oli suojeluskunta-aktivisti ja muutenkin oikeistolainen. Tästä herrasta saisi rakennettua hyvinkin esikuvan uusnatseille, kun sopivasti unohtaisi osan tosiasioista.
Tällä tavallahan todellisuudessakin rakennettiin Hitlerin natsipuolueen korkein palvontakohde Horst Wessel. Horst Wessel oli nuorimies joka ei löytänyt paikkaansa yhteiskunnassa ja teki pikkurötöksiä ja vieroksui työntekoa. Hän liittyi hyvin varhaisessa vaiheessa Hitlerin ruskeapaitoihin ja joutui usein erilaisiin konflikteihin mielenosoituksissa ja muutenkin. Hänet ampui eräs kommunistinuori ja selvyyttä ei ole oliko ampumisen syy poliittinen, vai oliko heillä riittää eräästä tytöstä. Loistava propagandisti Joseph Göbbels rakensi Horst Weselistä esikuvan natseille joka kuoli aatteensa puolesta. Wesselin papereista löytyi hänen kirjoittamiaan runoja ja yksi niistä sävellettiin Horst Wessel-liediksi, josta tuli natsien tärkein laulu. Se oli Hitlerin aikana jopa toinen Saksan kansallislaulu. Näin saatiin muutettua tavallinen pikkurikollinen koko kansan esikuvaksi taitavalla aivopesulla ja tosiasioiden unohtamisella. Nykyisin noilla uusnatsi sivuilla myydän Horst Wessel t-paitoja ja kirjallisuutta.
Tämän juttuni aihe on tuo Olli Immosen facebooksivuilleen laittama kuva uusfasistien kunnianosoituksesta Eugen Schaumanin haudalla. Se sai minut raivoihini lähinnä sen takia, että kuka älypää on keksinyt, että Eugen Schauman olisi ollut natsi. Miten voidaan valita kansanedustajaksi ihminen jonka historian tietämys alittaa meidän Jössenkin oppimäärän. Kuinka tällainen kansanedustaja juhlii Suomen itsenäisyyspäivää, kun ei edes tiedä miten Suomen itsenäisyys on aikoinaan saatu tehtyä. On hyvin huolestuttavaa, että historiaa vääristellään näin julkisesti ja tuolta tasolta.
Eugen Schauman ampui Suomen kenraalikuvernööri Bobrikovin 1904 vastalauseeksi venäläisten sortokaudelle. Eugen Schauman oli 25-vuotias virkamies, joka oli hyvin isänmaallinen ja teki tekonsa aivan yksin ilman muita itsenäisyysaktivisteja. Missään en ole koskaan nähnyt, että häntä pidettäisiin puoluepoliittisesti oikeistolaisena, saati sitten natsina jota sanaa ei edes tunnettu 1900-luvun alussa. Jos tuolle Bobrikovin murhalle pitää hakea puoluepoliittinen väritys, niin ennen pitäisin tekoa vasemmistolaisena, kuin oikeistolaisena. Tsaarihan edusti oikeistolaista valtaa ja hänen käskystään Bobrikov käytti erittäin kovia otteita alistaakseen Suomen kansan. Kun Schauman ampui oikeistolaisen Bobrikovin, niin voisi vetää johtopäätöksen hänen olleen vastapuolta eli vasenmistolainen. Tällaista keskustelua en ole koskaan kuullut käytävän tämän Bobrikovin ampumisen yhteydessä. Siihen löytyy tarpeeksi selvä peruste siitä, että Schauman halusi Suomelle paremmat oltavat ja itsenäisyyden.
Jos Suomen historiasta pitäisi löytää murhaaja joka sopisi hiukan fiksattuna natsi-idoliksi, niin se olisi ilman muuta Ernst Tandefelt joka ampui sisäministeri Heikki Ritavuoren 1922. Ritavuori oli hyvin laaja-alainen näkemyksiltään ja hän halusi rauhoittaa tilannetta sisällissodan jälkeen. Hän pyrki vapauttamaan mahdollisimman paljon punaisia vankileireiltä, koska pelkäsi vankien ja heidän omaistensa katkeruuden puhkeavan uutena yhteenottona. Tästä hän sai pilkkanimen punikkiministeri, vaikka ei ollut vasemmistolainen. Hänet ampui Ernst Tandefeld, joka oli suojeluskunta-aktivisti ja muutenkin oikeistolainen. Tästä herrasta saisi rakennettua hyvinkin esikuvan uusnatseille, kun sopivasti unohtaisi osan tosiasioista.
Tällä tavallahan todellisuudessakin rakennettiin Hitlerin natsipuolueen korkein palvontakohde Horst Wessel. Horst Wessel oli nuorimies joka ei löytänyt paikkaansa yhteiskunnassa ja teki pikkurötöksiä ja vieroksui työntekoa. Hän liittyi hyvin varhaisessa vaiheessa Hitlerin ruskeapaitoihin ja joutui usein erilaisiin konflikteihin mielenosoituksissa ja muutenkin. Hänet ampui eräs kommunistinuori ja selvyyttä ei ole oliko ampumisen syy poliittinen, vai oliko heillä riittää eräästä tytöstä. Loistava propagandisti Joseph Göbbels rakensi Horst Weselistä esikuvan natseille joka kuoli aatteensa puolesta. Wesselin papereista löytyi hänen kirjoittamiaan runoja ja yksi niistä sävellettiin Horst Wessel-liediksi, josta tuli natsien tärkein laulu. Se oli Hitlerin aikana jopa toinen Saksan kansallislaulu. Näin saatiin muutettua tavallinen pikkurikollinen koko kansan esikuvaksi taitavalla aivopesulla ja tosiasioiden unohtamisella. Nykyisin noilla uusnatsi sivuilla myydän Horst Wessel t-paitoja ja kirjallisuutta.
Kommentit
Lähetä kommentti