Jouluna pitäisi puhua vain mukavista asioista, ja toivottaa kaikille hyvää joulua. Kaikki kuitenkin tietää ettei tämä ole ihan totta. Todella monessa perheessä pelätään joulun pyhiä, ja muita juhlia. Mitä enemmän suljemme silmämme elämän nurjalta puolelta, sitä enemmän mahdollistamme sen olemassa oloa.
Itse heräsin ymmärtämään perheväkivallan laajuutta ollessani 1990-luvulla naisjärjestöjen Keskusliiton hallituksessa. Silloin suunnittelimme valtakunnallista kampanjaa perheväkivallan estämiseksi. Hallituksessa oli silloin myös Anneli Taina, hän toimi silloin puolustusministerinä, ja arvostin hänen rauhallista tietorikkauttaan. Anneli Taina toi esiin paljon sellaisia asioita, mitä en ollut itse koskaan edes ajatellut. Kauhistelin sen aikakauden tilastoja perheväkivallasta, Suomessa kuoli joka toinen viikko yksi nainen perheväkivallan uhrina. Silloin käymiemme keskustelujen pohjalta olen jotenkin valpastunut näkemään paremmin, mitä ympärilläni tapahtuu. Olen myös ottanut tietoisesti sen kannan, että jos tiedän perheväkivallan olemassa olosta ilmoitan siitä poliisille.En halua olla sivusta katsoja, joka antaa vaan asioiden tapahtua.
Nyt kun katsoin tämän päivän tilastoja Wikipediasta, niin ne osoittivat tilannteen parantumista.Voisikohan olla niin, että tuo 1990-luvulla tekemämme työ perheväkivallan vähentämiseksi olisi kantanut hiukan hedelmää. Tuntuisi hyvältä ajatella, että olisin ollut ihan pikkuriikkisen osallisena luomaan tätä parempaa tilannetta. Kun tarpeeksi moni taho tekee työtä yhden asian puolesta, aina saadaan jotain aikaiseksi. Maailmaa pystyy siis parantamaan, vaikka se onkin hyvin hidasta.
Kuitenkin liian moni perhe joutuu kärsimään tänäkin jouluna väkivallasta ja pelosta. Yritetään kaikki tehdä asian eteen jotain myönteistä, että tämä väkivallan kierre loppuisi.
Itse heräsin ymmärtämään perheväkivallan laajuutta ollessani 1990-luvulla naisjärjestöjen Keskusliiton hallituksessa. Silloin suunnittelimme valtakunnallista kampanjaa perheväkivallan estämiseksi. Hallituksessa oli silloin myös Anneli Taina, hän toimi silloin puolustusministerinä, ja arvostin hänen rauhallista tietorikkauttaan. Anneli Taina toi esiin paljon sellaisia asioita, mitä en ollut itse koskaan edes ajatellut. Kauhistelin sen aikakauden tilastoja perheväkivallasta, Suomessa kuoli joka toinen viikko yksi nainen perheväkivallan uhrina. Silloin käymiemme keskustelujen pohjalta olen jotenkin valpastunut näkemään paremmin, mitä ympärilläni tapahtuu. Olen myös ottanut tietoisesti sen kannan, että jos tiedän perheväkivallan olemassa olosta ilmoitan siitä poliisille.En halua olla sivusta katsoja, joka antaa vaan asioiden tapahtua.
Nyt kun katsoin tämän päivän tilastoja Wikipediasta, niin ne osoittivat tilannteen parantumista.Voisikohan olla niin, että tuo 1990-luvulla tekemämme työ perheväkivallan vähentämiseksi olisi kantanut hiukan hedelmää. Tuntuisi hyvältä ajatella, että olisin ollut ihan pikkuriikkisen osallisena luomaan tätä parempaa tilannetta. Kun tarpeeksi moni taho tekee työtä yhden asian puolesta, aina saadaan jotain aikaiseksi. Maailmaa pystyy siis parantamaan, vaikka se onkin hyvin hidasta.
Kuitenkin liian moni perhe joutuu kärsimään tänäkin jouluna väkivallasta ja pelosta. Yritetään kaikki tehdä asian eteen jotain myönteistä, että tämä väkivallan kierre loppuisi.
Kommentit
Lähetä kommentti