Lauri Törni oli sotasankari

Mauno Koivisto hautajaisten yhteydessä on monta kertaa mainittu Lauri Törni ja hänen johtamansa komppania mihin Koivisto jatkosodan loppupuolella kuului. Lauri Törni on suorastaan saanut sädekehän päänsä ympärille, niin hienona sotilaana häntä jälkikäteen pidetään. Mauno Koivisto ei yhtynyt koskaan näihin mielipiteisiin eikä edes kirjoissaan rehvastellut kuulumisesta Lauri Törni arvostettuun joukko-osastoon.

Lauri Törni talvi-ja jatkosodassa 

Lauri Törni syntyi 1919 Viipurissa ja hän oli tavallisen työläisperheen poika. Koulunkäynti ja lukuhommat ei häntä kiinnostanut ja talvisota puhkesi juuri sopivaan aikaan, että Törni saattoi jättää opiskelut ja työnhaun sikseen. Törni hakeutui vapaaehtoisena sotaväkeen 1938 ja juuri hänen armeijakautensa lopuksi syttyi talvisota ja Törni pääsi tosi toimiin. Jatkosodan loppuvaiheissa hän oli jo noussut kapteeniksi asti ja hänet nimitettiin Mannerheim ristin ritariksi kesällä 1944. Hän oli saanut jo mainetta ja kunniaa ja häntä pidettiin synnynnäisenä johtajana ja sotilaana, ainakin näin halutaan jälkikäteen väittää. Mauno Koivisto ei pitänyt Törni johtamistaitoja arvossa ollenkaan ja hän sentä oli mukana tuossa joukkueessa. Harvasta on tehty jälkikäteen niin siloiteltu ja ei totuuden mukainen kuvaus kuin Lauri Törnistä. Tosin hän oli merkittävä sotataidoissaan ja rohkeudessaan ehkä jopa uhkarohkeudessaan. Neuvostoliitto lupasi kolmemiljoonaan markkaa Törnistä elävänä tai kuolleena eli kyllä hän oli hankala vastus neuvostoliittolaisille sotilaille.

Törni päätyi Yhdysvaltojen armeijaan

Suomi teki rauhan Neuvostoliiton kanssa syyskuussa 1944 ja Lauri Törni jäi tyhjän päälle. Hän koki sotimisen kahden jatkosodan haavoittumisen jälkeenkin omaksi urakseen. Tammikuussa 1945 Törni pääsi Saksaan ja jatkoi siellä sotilasuraansa ja nousi taas kapteenin arvoon. Sota kuitenkin loppui Euroopassa ja Törni jäi "työttömäksi" ja Suomeen palatessaan hänet vielä tuomittiin maanpetoksesta vankilaan kuudeksi vuodeksi. Olihan hän siirtynyt Saksan armeijaan joka sillä hetkellä oli muuttunut jo Suomen viholliseksi ja Suomessa käytiin Lapin sotaa saksalaisia vastaan. Törni kuitenkin vapautettiin 1948 ja Paasikivi armahti hänet. Sen jälkeen Törni päätyi monen maan ja seikkailun kautta Yhdysvaltojen armeijaan jossa oli jo useita suomalaisia sotilaita. Myös Yhdysvaltojen armeijassa Törni eteni kapteeniksi asti. Törni osallistui 60-luvulla Vietnamin sotaan ja kuolema koitti siellä. Törniä kuljettanut helikopteri putosi maahan huonon säätilan vuoksi hankalassa Vietnamin vuoristossa. Hänet julistetiin kuolleeksi 1966, vakka ruumista ja koko tuota helikopteria ei pystytty löytämään. Tämä oli omiaan tekemään Törnistä legendan ja hänen kuolemastaan, tai katoamisestaan oli monia teorioita. Vasta 1990-luvulla helikopterin jäänteet pystyttiin paikallistamaan ja 2003 suomalainen Törnin perinnesäätiö kävi hakemassa ruumiiden jäänteet pois. Törni haudattiin kuuluisalle Arlingtonin sotilashautausmaalle Yhdysvalloissa.


En oikein ymmärrä miksi Lauri Törni sai näin paljon arvostusta ja kunniaa jälkikäteen. Näin sotahistorian harrastajana ei voi olla törmäämättä tuohon Törnin perinneporukkaan jotka intohimoisesti vaalivat hänen kunniaansa. Kyllähän Suomen armeijasta löytyisi muitakin jotka tekivät uran vielä Yhdysvalloissakin ja sotivat Vietnamin sodassa. Itse olen aina lukenut rivien välistä, että Lauri Törni oli hiukan ylivilkas tyyppi joka joi ja räyhäsi mielellään. Hän joutui usen ongelmiin äkkipikaisuutensa ja humalan vuoksi. Ellei tuota sotaa olisi tullut hänen varmaan olisi ollut vaikeaa löytää omaa paikkaansa. Nykypäivänä hänen tyyppisestä luonteesta tulee helposti syrjäytynyt alkoholisti, mutta Törnin pelasti sota.