Minulle on itsestään selvää, että kaikki ihmiset tiedostaa vanhenevansa. Se on ominaisuus joka on yhteistä kaikille ihmisille, jos saa elää nuoruuden yli. Vanhenemiseen kuuluu ihon veltostuminen ja rypistyminen ja hiukan ihotyypistä riippuen se alkaa näkyvään neljänkymmenen iässä.
Rypistymisestä pitää voida puhua
Olen sitä mieltä, että rypistymisestä voi puhua suoraan. Välillä hämmästyksekseni huomaan, että se loukkaa, tai harmittaa asiakasta. En oikein käsitä, että yli viisikymppiselle ihmiselle tulee yllätyksenä ihon rypistyminen. Koen itseni falskiksi, jos sivuutan rypyt ja muut vanhenemisen merkit ja käyttäydyn kuin niitä ei olisikaan. Kosmetiikkamainoksissa on kehitetty ihan oma sanastonsa millä kerrotaan ihon vanhenemisesta ja kosmetiikan vaikutuksesta siihen. Pidän sitä markkinamiesten keksimänä sanahelinänä ja itse en halua puhua niin, että asiakkaan on vaikea ymmärtää puhettani ja sanontoja. On hyvin vaikeaa löytää kultainen keskitie siihen, että puhuu tarpeeksi selvästi, mutta ei loukkaa asiakasta. Itselleni on selvää sanoa yli viisikymppiselle asiakkaalle, että silmänympärysvoide siloittaa ryppyjä ja vähentää vanhenemisen merkkejä. Hämmästyn aina, kun asiakas hiukan loukkaantuneena ja yllättyneenä kysyy onko hänellä vanhenemisen merkkejä.
Kosmetologin pitää olla rehellinen
En ikinä sanoisi toiselle toiselle ihmiselle rypistymisestä ellen olisi työtilanteessa. Katson kuitenkin, että kosmetologin roolissa minun pitää olla rehellinen ja puhua selkokieltä. En oikein osaa leikkiä etten näkisi ihon vanhenemista, vaikka se on itsestään selvää, että yli viisikymppisn ihossa on jo selviä vanhenemisen merkkejä. Missään tapauksessa en halua loukata ketään ja yritänkin asettaa sanani niin etten loukkaisi. Tässä voi olla kyse myös nykyhetken elämäntavassa jossa vanheneminen on paha asia eikä luonnollinen tapahtuma mitä se oli vielä viisikymmentävuotta sitten. Vanheminen pyritään kieltämään ja sulkemaan täysin pois ihan kuin sitä ei olisi olemassa. Olin itse hiljattain uudella fysioterapeutilla ja hän arvio liikkumistani ja totesi minun olevan jäykkä ja kankea. Ei se minua mitenkään loukannut vaan olen jo tiedostanut etten ole enää yhtä notkea kuin viisitoistavuotta sitten. Minusta näitä vanhenemisen mukanaan tuomia asioita vastaan on helpompi taistela, kun ne rehellisesti tiedostaa on kyse sitten rypyistä, tai liikkumisen kankeudesta. Vai mitä mieltä lukijat ovat?
Kommentit
Lähetä kommentti